Milloin tutkimuksiin?
Epäily eturauhassyövästä herää usein rutiininomaisten laboratoriokokeiden yhteydessä koholla olevan PSA-arvon (prostataspesifinen antigeeni) takia. Epäily voi herätä myös virtsa- tai kipuoireiden perusteella.
Eturauhassyövässä verenkierrosta mitattava PSA-pitoisuus kohoaa (PSA:ta ”vuotaa” syöpäsoluista verenkiertoon), mutta PSA:ta voivat nostaa myös muun muassa eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu ja tulehdukset. Tämän takia viitearvojen yläpuolella oleva PSA ei automaattisesti tarkoita eturauhassyöpää, vaan mahdolliset muut tekijät on syytä kartoittaa ja tarvittaessa mittaus tehdään uudestaan. Mikäli kokonais-PSA on poikkeava, PSA-arviossa apuna voidaan käyttää vapaan PSA:n pitoisuutta, joka ilmoitetaan prosentteina. Mitä matalampi vapaan PSA:n %-osuus on, sen suurempi on epäily eturauhassyövästä. Raja-arvo jatkotutkimuksille on yleensä ≤ 15 %.
Paikallinen eturauhassyöpä ei käytännössä aiheuta mitään oireita. Paikallista eturauhassyöpää sairastavalla miehellä on kuitenkin usein samanaikaisesti eturauhasen hyvänlaatuista liikakasvua, joka aiheuttaa virtsaamiseen liittyviä oireita. Nämä johtavat jatkotutkimuksiin kuten PSA-mittaukseen ja sitä kautta mahdolliseen epäilyyn eturauhassyövästä. Levinneeseen eturauhassyöpään voi sen sijaan liittyä oireita kuten luustokipuja, virtsavaivoja ja yleiskunnon laskua.
Diagnostisen tutkimuksen toteutus
Eturauhassyövän diagnoosi perustuu kliiniseen tutkimukseen ja ultraääniohjauksessa peräsuolen kautta eturauhasesta otettuihin neulanäytteisiin. Uusin menetelmä eturauhassyövän diagnostiikassa on fuusiobiopsia, jonka avulla hoitoa vaativat syöpäkasvaimet löydetään yhä varmemmin.
Ennen kudosnäytteenottoa potilas saa antibiootin infektioiden ehkäisemiseksi. Ennen koepalojen ottoa eturauhanen puudutetaan. Tutkimus kestää kaikkiaan noin 20 minuuttia, eikä toimenpiteen jälkeen ole tarvetta sairaslomalle mutta pari päivää on hyvä välttää raskasta ponnistelua. Toimenpide on yleensä varsin kivuton. Tyypillisimmät jälkioireet ovat lievä verivirtsaisuus ja verinen siemenneste. Huolimatta antibioottisuojasta, tulehdusoireita esiintyy toimenpiteen jälkeen n. 2-6 %:lla potilaista.
Yhä useammin jo diagnoosivaiheessa tehdään eturauhasen magneettikuvaus ja voidaan ottaa ns. kohdennetut koepalat. HUSissa on käytössä MRI-TRUS fuusiokuvauslaitteisto, jolla koepalat voidaan ottaa tarkasti ja kohdennetusti MRI-kuvassa näkyvästä epäilyttävästä alueesta.
Diagnoosin tekeminen
Patologi tutkii, onko koepaloissa syöpää. Jos patologi löytää syövän, hän arvioi syövän aggressiivisuutta käyttäen kansainvälistä Gleasonin pisteytystä. Gleasonin pisteytys on samalla myös tärkeimpiä eturauhassyövän ennustetekijöitä.
Eturauhassyövän ennusteen arvioinnissa käytetään riskiryhmäluokitusta, joka perustuu taudin kliiniseen levinneisyyteen, patologin arvioimaan Gleasonin pisteytykseen, syövän osuuteen kudosnäytteissä ja plasman PSA-pitoisuuteen.
Levinneisyystutkimukset
Jos oireettomalla potilaalla todetaan pienen riskin syöpä, ei rutiininomaisia levinneisyystutkimuksia välttämättä tarvita. Kohtalaisen tai suuren riskin syövissä tai oireisella potilaalla tehdään lisätutkimuksia taudin levinneisyyden määrittämiseksi (luuston gammakuvaus, vartalon tietokonekuvaus, eturauhasen magneettikuvaus ja joissakin tapauksissa harkinnan mukaan PET-tietokonekuvaus).
Lisätietoa HUSin verkkosivuilta
Lisätietoja eturauhassyövän tutkimuksesta ja hoidosta saa HUSin verkkosivuilta tämän linkin eturauhassyöpäpotilaan hoitopolku kautta. Huomaathan, että HUS verkkosivujen kuvaus on tehty julkisen sairaanhoidon potilaan näkökulmasta, joten yksityispotilaan hoitopolku saattaa joiltain osin poiketa siitä.
Tutkimuksiin tai hoitoon, kuinka toimin?
Hoitotiedustelut ja -varaukset: toimenpidetiimi puh. 09 47482704
Vastaanottojen ajanvaraus ja asiakaspalvelu puh. 09 4748 2705
Nettiajanvaraus tästä
Katso tarkemmat yhteystietomme tästä.