Ortonin tekonivelleikkausten hoitotuloksia on seurattu potilaskohtaisesti, siitä lähtien kun sairaalassa tehtiin Suomen ensimmäinen lonkan kokotekonivelleikkaus vuonna 1967. Suomen kansallinen tekonivelrekisteri käynnistyi 1980 ja Ortonin oma, tarkempaa tietoa keräävä rekisteri vuonna 1989.
Sen lisäksi, että seurantatiedot ovat tärkeä lähde Ortonissa tehtävän tieteellisen tutkimuksen ja hoidon kehittämisen pohjaksi, ovat ne myös erinomainen keino seurata ja raportoida hoidon laadusta sairaalassamme.
Tekonivelinfektiot
Tekonivelleikkaukset ovat suuria leikkauksia, joihin liittyy muiden leikkausten tapaan infektio- eli tulehdusvaara. Tekonivelleikkauksen jälkeiset infektiot ovat hankalia sen vuoksi, että pelkällä antibioottihoidolla ei usein saada infektiota poistetuksi. Usein tarvitaan pitkän antibioottihoidon lisäksi 1-2 laajaa leikkausta, jotta tekonivelinfektio saadaan hoidetuksi.
Tekonivelinfektioiden määrä sairaalassamme on maamme keskimääräistä tasoa selvästi alhaisempi. Ennaltaehkäisevä yleiskuntoon ja perussairauksiin liittyvä riskiarviointi, riskien minimointi, hyvät hoitokäytännöt, pelkästään nk. puhtaaseen kirurgiaan käytettävä leikkausosasto, osaavat kirurgit ja hoitohenkilökunta sekä luonnollisesti paranemisestaan hyvin huolehtivat potilaat ovat onnistumisen tärkeitä osatekijöitä.
Taulukko alla:
Ortonissa selkeästi keskiarvoa vähemmän tekonivelinfektioita.
Lähde: taulukko THL:n Siro-rekisteristä vuosilta 2011-2015.
Uusintaleikkaukset
Ortonissa tekonivelleikkausten uusintatarve on maamme alhaisimpia. Samat osatekijät kuin infektiotorjunnassa ovat tärkeitä myös uusintaleikkausriskin hallinnassa. Hyvään hoitoprosessiin ja tarkkaan leikkaustoimintaan liitettynä aktiivisella kuntoutuksen ohjaamisella päästään niin tilastoissa kuin henkilökohtaisellakin tasolla loistaviin tuloksiin.
Taulukko alla:
Lonkan tekonivelleikkausten uusintatarve
Lonkan ja polven tekonivelleikkausten sairaalakohtaiset määrät ja uusintaleikkausten tarve on nähtävissä THL:n ylläpitämässä Suomen tekonivelrekisterissä.
Tekonivelleikattujen potilaidemme toimintakyky mitattiin – potilaamme erittäin tyytyväisiä hoidon laatuun
Ortonissa lonkan tai polven tekonivelleikkauksessa olleet potilaat kokevat saaneensa leikkauksesta merkittävästi lisää toimintakykyä ja elämänlaatua. Tämä käy ilmi hoidon laatua mittaavasta Oxford-oirekyselystä, johon on kerätty vuosina 2017-2019 Ortonissa leikattujen potilaiden arviot omasta toimintakyvystään.
Hoidon laatua on mitattu systemaattisesti Ortonissa jo pitkään. Sairaalan oma tekonivelrekisteri vointi- ja toimintakykyarviointeineen on aloitettu jo 1980-luvulla.
“Vuonna 2017 siirryimme enemmän potilaskohtaisempaan oirekyselyyn laajalti käytetyn Oxford-lomakkeen käyttöönoton myötä”, kertoo ylilääkäri Mikko Manninen.
Nivelen toimintakyvyssä
merkittävä parannus
Kaksivaiheisessa, ennen leikkausta ja 1-2 vuotta leikkauksen jälkeen tehtävässä Oxford-oirekyselyssä potilas arvioi omaa toimintakykyään, kipua ja elämänlaatua. Ensimmäisen analysoidun aineiston mukaan potilaiden toimintakyky koheni sekä lonkka- että polvileikkauksen jälkeen merkittävästi ja erityisen hyvin se koheni lonkkaleikkauksen jälkeen.
”Lonkkaleikkauksen tulokset potilaiden kokemina ovat yleensäkin paremmat kuin polvileikkauksen jälkeen. Kuntoutuminen lonkkaleikkauksesta on helpompaa. Polven tekonivelleikkauksen jälkeen toipuminen etenee hiukan hitaammin ja lisäksi potilaan omalla aktiivisuudella – huolellisella ja pitkäjänteisellä kuntoutuksella on iso merkitys hyvän lopputuloksen kannalta”, sanoo Manninen.
Toimintakykyä mittaavan Oxford-mittariston maksimipistemäärä on 48. Yli 40 pisteen tulokset kertovat nivelen toimivan normaalisti. Ortonin potilaiden mediaanit olivat:
- polvinivel
- ennen leikkausta 25
- tekonivelleikkauksen jälkeen 45
- lonkkanivel
- ennen leikkausta 24
- tekonivelleikkauksen jälkeen 48
Vuosittain Ortonissa tehdään yli 500 lonkan ja polven tekonivelleikkausta. Lähiaikoina Ortonissa on valmius aloittaa myös päiväkirurgiset tekonivelleikkaukset valikoiduille, tähän toimenpidemuotoon soveltuville potilaille.