Ortonissa on käynnistynyt tutkimus, jolla selvitetään, miten digitaalinen seurantajärjestelmä sopii niiden lonkan tai polven nivelrikkopotilaiden voinnin ja kipujen seurantaan, joille ei toistaiseksi ole suunniteltu leikkaushoitoa. Sovelluksen avulla potilas voi seurata tarkasti toimintakykynsä ja kiputilanteensa muutoksia. Tietoja voidaan hyödyntää seuraavalla lääkärikäynnillä. Tutkimus tehdään yhteistyössä Buddy Health Caren ja Pfizer Oy:n kanssa.
Ajankohtaista
Kunniamerkit Heikki Hurrille ja Sinikka Palonen-Levanderille
Sinikka Palonen-Levanderille on myönnetty Suomen Valkoisen Ruusun 1 luokan mitali.
Ortonin lääketieteelliselle johtajalle, varatoimitusjohtaja, professori Heikki Hurrille on myönnetty Suomen Valkoisen Ruusun 1 luokan ritarimerkki.
Toimitusjohtaja Markus Oravalla oli ilo ojentaa kunniamerkit aurinkoisena helmikuun päivänä.
Sinikka Palonen-Levander
Sinikka on vastannut Ortonin laitoshuollon toiminnasta esimerkillisesti yli kymmenen vuoden ajan. Hän on erittäin tärkeässä roolissa ylläpitämässä Ortonin korkeaa hygieniatasoa, mikä näkyy alhaisina infektiomäärinä.
Sinikka johtaa yksikköään määrätietoisesti ja kohtaa ihmiset lämmöllä. Sinikka on monipuolinen osaaja, joka ei kaihda tarttua tarvittaessa perustyöhön. Hän on pidetty työyhteisömme jäsen.
Työelämässä Sinikka on ollut 44 vuotta vuodesta 1976, Ortonissa hän on toiminut 11 vuotta vuodesta 2009.
Heikki Hurri
Ortonin lääketieteelliselle johtajalle, varatoimitusjohtaja, professori Heikki Hurrille on myönnetty Suomen Valkoisen Ruusun 1 luokan ritarimerkki.
Heikki on fysiatrian erikoislääkäri, lääketieteen ja kirurgian tohtori, professori (2011), fysiatrian dosentti (1995) ja hänellä on kivunhoidon ja kuntoutuksen erityispätevyydet.
Työelämässä Heikki on ollut 44 vuotta vuodesta 1976, Ortonissa 31 vuotta vuodesta 1989
Heikki on meritoitunut kliinikkona, opettajana, tutkijana sekä yritysjohtajana. Hän on ollut 30 vuotta yhtäjaksoisesti Orton Oy:n ja sitä edeltäneen Kuntoutus Ortonin palveluksessa.
Heikillä on laaja tieteellinen tuotanto. Hän on ohjannut lukuisia erikoistuvia lääkäreitä, ohjannut väitöskirjan tekijöitä, toiminut vastaväittäjänä ja väitöskirjojen tarkastajana sekä kotimaassa että ulkomailla. Heikki on erittäin laaja-alainen ja innovatiivinen tutkija.
Heikki on toiminut Kuntoutus Ortonin toimitusjohtajana sekä Orton Oy:n varatoimitusjohtajana.
Luottamustoimia hänellä on ollut ja on edelleen useita: Ruskeasuon koulun johtokunnan jäsen 2000-2006, TULES-liigan puheenjohtaja 2006 – , The Society of Back Pain Research hallituksen jäsen 2000 – , Selkätutks hallituksen jäsen 1992-1996, SocPhysicalis et Rehabilitationes Fennia hallituksen puheenjohtaja 1999-2001 ja varapuheenjohtaja 1997-1999, Proteesisäätiön isännistö 1999-2003 ja hallituksen jäsen 2003 -.
Ortonin henkilökunta onnittelee lämpimästi Sinikkaa ja Heikkiä!
Juhani Tuomisen taidetta Galleria Livessä 8.2.-5.3.
Tervetuloa tutustumaan taidemaalari Juhani Tuomisen näyttelyyn Ortonin Galleria Liveen.
Perinteisiä avajaisia emme vieläkään vietä – niiden aika koittaa myöhemmin.
Galleria Live tuo korkeatasoista taidetta tavanomaisesta poikkeavaan ympäristöön – opiskelijoiden, terveydenhuollon asiakkaiden ja henkilökunnan arkeen. Ortonin tilojen yhteydessä toimiva kahvila toimii kuukausittain vaihtuvien taidenäyttelyiden näyttämönä.
Kahvila sijaitsee 1. kerroksen C-siivessä talon oikean puolimmaisen sisäänkäynnin välittömässä läheisyydessä. Lisätietoa Galleria Liven näyttelyistä.
Vuosi 2020 oli aktiivinen tutkimusvuosi
Tieteellinen tutkimustoiminta on aina ollut yksi Ortonin toiminnan ja hyvän laadun kulmakivistä.
Vuonna 2020 Orton oli mukana 31 julkaistussa tieteellisessä artikkelissa ja Ortonin omaan julkaisusarjaan saatiin myös yksi uusi väitöskirja.
”Suuri osa tutkimuksista painottuu tuki- ja liikuntaelimistön ongelmien, kivunhoidon ja kuntoutuksen alueelle, mutta toimintamme on monipuolista sisältäen mm. solutason ja uusien innovaatioiden tutkimusta”, kertoo tutkimusjohtaja Leena Ristolainen.
Tammikuun taiteilijat Reetta Gröhn-Soininen ja Aura Hakuri
Galleria Livessä avautuu vuoden ensimmäinen näyttely maanantaina 11.1.2021.
Tammikuun taiteilijavieraina ovat kuvanveistäjä Reetta Gröhn-Soininen ja
taidemaalari Aura Hakuri. Näyttely on nähtävissä 5.2.2021 asti.
Perinteisiä avajaisia emme vietä.
Lämpimästi tervetuloa tutustumaan näyttelyyn!
Galleria Live tuo korkeatasoista taidetta tavanomaisesta poikkeavaan ympäristöön – opiskelijoiden, terveydenhuollon asiakkaiden ja henkilökunnan arkeen. Ortonin tilojen yhteydessä toimiva kahvila toimii kuukausittain vaihtuvien taidenäyttelyiden näyttämönä.
Kahvila sijaitsee 1. kerroksen C-siivessä talon oikean puolimmaisen sisäänkäynnin välittömässä läheisyydessä. Lisätietoa Galleria Liven näyttelyistä.
Tekonivelleikkauksella lisää toimintakykyä
Ortonissa lonkan tai polven tekonivelleikkauksessa olleet potilaat kokevat saaneensa tekonivelleikkauksella lisää toimintakykyä ja parantunutta elämänlaatua. Tämä käy ilmi hoidon laatua mittaavasta Oxford-oirekyselystä, johon on kerätty vuosina 2017-2019 Ortonissa leikattujen potilaiden arviot omasta toimintakyvystään.
Hoidon laatua on mitattu systemaattisesti Ortonissa jo pitkään. Sairaalan oma tekonivelrekisteri vointi- ja toimintakykyarviointeineen on aloitettu jo 1980-luvulla.
”Vuonna 2017 siirryimme enemmän potilaskohtaiseen oirekyselyyn laajalti käytetyn Oxford-lomakkeen käyttöönoton myötä”, kertoo ylilääkäri Mikko Manninen.
Nivelen toimintakyvyssä merkittävä parannus
Kaksivaiheisessa, ennen leikkausta ja 1-2 vuotta leikkauksen jälkeen tehtävässä Oxford-oirekyselyssä potilas arvioi omaa toimintakykyään, kipua ja elämänlaatua. Ensimmäisen analysoidun aineiston mukaan potilaiden toimintakyky koheni sekä lonkka- että polvileikkauksen jälkeen merkittävästi, ja erityisen hyvin se koheni lonkkaleikkauksen jälkeen.
”Lonkkaleikkauksen tulokset potilaiden kokemina ovat yleensäkin paremmat kuin polvileikkauksen jälkeen. Kuntoutuminen lonkkaleikkauksesta on helpompaa. Polven tekonivelleikkauksen jälkeen toipuminen etenee hiukan hitaammin, ja lisäksi potilaan omalla aktiivisuudella – huolellisella ja pitkäjänteisellä kuntoutuksella on iso merkitys hyvän lopputuloksen kannalta”, sanoo Manninen.
Toimintakykyä mittaavan Oxford-mittariston maksimipistemäärä on 48. Yli 40 pisteen tulokset kertovat nivelen toimivan normaalisti. Ortonin potilaiden mediaanit olivat:
- polvinivel
- ennen leikkausta 25
- tekonivelleikkauksen jälkeen 45
- lonkkanivel
- ennen leikkausta 24
- tekonivelleikkauksen jälkeen 48
Vuosittain Ortonissa tehdään yli 500 lonkan ja polven tekonivelleikkausta. Lähiaikoina Ortonissa on valmius aloittaa myös päiväkirurgiset tekonivelleikkaukset valikoiduille, tähän toimenpidemuotoon soveltuville potilaille.
Lue lisää lonkan tekonivelleikkauksesta.
Lue lisää polven tekonivelleikkauksesta.
Selkäydinkanavan ahtauman hermovapautus tavallisin selkätoimenpide
Pitkään jatkunut katkokävely, jalkojen puutuminen ja voimattomuus voivat olla selkäydinkanavan ahtauman oireita. Näiden oireiden vuoksi moni eläkeikäinen ihminen hakeutuukin Ortoniin kokeneiden selkäortopedien vastaanotolle.
Selkäydinkanavan ahtauman hermovapautus on Ortonin yleisin selkätoimenpide, kertoo ortopedian erikoislääkäri Heikki Österman. Hänen lisäkseen selkäleikkauksia Ortonissa tekee kollega Ville Puisto. Muita tyypillisiä selkäleikkauksia ovat välilevyn pullistuman poistoleikkaus sekä selän luudutusleikkaus.
Nopeasti vastaanotolle –
leikkaukseen muutaman viikon sisällä
Selkävaivoihin erikoistuneen ortopedin vastaanotolle Ortonissa pääsee tällä hetkellä samalla tai seuraavalla viikolla. Jos päädytään leikkaushoitoon, on se mahdollista järjestää muutamien viikkojen varoitusajalla.
Mitatusti laadukasta selkäkirurgiaa
Ortonissa selkäleikkausten tuloksia on seurattu systemaattiseesti vuodesta 2010 lähtien. Esimerkiksi selkäydinkanavan ahtauman vapautusleikkauksessa vuonna 2012 olleista potilaista yli 75 % koki leikkaustuloksen hyväksi viisi vuotta leikkauksen jälkeen. Välilevyn pullistumaleikkauksen kokeneista yli 90 % oli tyytyväinen leikkaustulokseen viisi vuotta leikkauksen jälkeen.
Selkäleikkausten laadun seuranta jatkuu. Ortonissa seurataan myös ns. selkäydinstimulaattorihoidon tuloksia.
Teräsvaari sai työkykynsä takaisin
Hermopinteen aikaansaanut nesterakkula poistettiin – kivut hävisivät
Pauli Kääriäinen on Kotkan suunnalla asuva, hyväkuntoinen 78-vuotias yrittäjä, joka painaa vielä täyttä päivää hyvillä mielin.
Joulukuussa 2019 kuitenkin arjen touhut katkesivat kuin seinään. Selkä-, pakara- ja alaraajakivut iskivät yhtäkkiä voimalla ja mies pystyi hädin tuskin liikahtamaan.
Yksityisellä lääkäriasemalla Kotkassa selvisi kivuille syy: kuluman seurauksena syntynyt nikamavälin hermojuurta painava nesteinen rakkula eli synoviaalikysta. Ne ovat oireilevina harvinaisempia kuin lannerangan välilevyluiskahdukset.
– Kivut olivat sietämättömät ja halusin hoitoon heti kun mahdollista. En halunnut jäädä jonottamaan leikkausta pitkäksi aikaa.
Kääriäisen sairaanhoitajatytär selvitteli yhdessä kotkalaisen lääkärin Kalervo Nykäsen kanssa vaihtoehtoja ja toi kivuliaan isänsä Helsinkiin HYKSin yksityissairaalaan neurokirurgian professorin Mika Niemelän vastaanotolle.
– Heti minut nähdessään Niemelä totesi, että hyvä mies, teidän pitää päästä leikkaukseen ensi tilassa ja kivut jäävät silloin tänne, kertoo Kääriäinen.
Leikkaus tehtiin viikon sisällä vastaanottokäynnistä. Se tehtiin Töölön sairaalan neurokirurgisella leikkausosastolla virka-ajan ulkopuolella, kuten kaikki HYKSin yksityissairaalan leikkaukset. Silloin tiloissa ei ole julkisen puolen suunniteltua leikkaustoimintaa.
Synoviaalikystan poisto on leikkauksena varsin yksinkertainen.
”Nikamaväliin mennään pienestä reiästä selkäpuolelta ja hermojuurta painava nesterakkula poistetaan, näin hermopinne saadaan helpottamaan”, kertoo Niemelä.
Nopea toipuminen takaisin arkeen
Kääriäinen toipui Töölön sairaalassa yhden vuorokauden. Hän on hoitoonsa enemmän kuin tyytyväinen.
– En voi kyllin kiittää. Niemelän toiminta oli aivan ensiluokkaista, samoin koko muun henkilökunnan. Ja mikä parasta, pahat hermokivut jäivät leikkauspöydälle, sanoo Kääriäinen.
Tammikuun 2020 puoliväliin mennessä arki on palautunut kutakuinkin uomiinsa. Pauli Kääriäinen puuhailee jälleen töidensä parissa, mm. omistamallaan kirpputorilla.
– Kyllä peruspäivän mittaan kertyy yli 10 000 askelta, se riittää minulle kuntoiluksi, hän naurahtaa.
HYKSin ja Orton yhdistyvät
Yhteistyössä syntyy laaja-alainen vaativan erikoissairaanhoidon yksikkö
HUSin erikoissairaanhoidon palveluja tuottavan HYKSin Oy:n sekä ortopediaan, kivunhoitoon ja kuntoutukseen erikoistunut Orton Oy:n liiketoiminnat yhdistetään. HUS omistaa 100 % HYKSin Oy:n ja Ortonin Oy:n osakekannoista. Yhtiöiden sulautumisesta päätettiin HUSin hallituksen kokouksessa 13.1.2020.
”Toimintojen yhdistämisellä haetaan synergiaetuja ja luodaan muista toimijoista selkeästi erottuva toimija, joka palvelee niin suomalaisia kuin ulkomaalaisiakin asiakkaita, kuten yksityispotilaita, vakuutusyhtiöitä ja muita sairaaloita. Samalla tavoitellaan aikaisempaa parempaa taloudellista kannattavuutta” toteaa HYKSin Oy:n ja Ortonin hallitusten puheenjohtaja Anne Karikumpu.
Yhdistymisellä luodaan vahva, erikoissairaanhoitoon keskittyvä, korkeatasoinen terveystoimija pääkaupunkiseudulle. Kummankin yrityksen vahvuusalueet täydentävät uudessa yhdistyneessä toiminnassa toisiaan.
”Orton on ortopedian, kivunhoidon ja kuntoutuksen edelläkävijä. Yhdistämällä Ortonin vahvuusalueisiin HYKSin yksityissairaalan vahvuusalueita kuten syöpätautien ja neurokirurgian hoidot, luomme laaja-alaisen vaativan erikoissairaanhoidon huippuyksikön”, kertoo HYKSin Oy:n toimitusjohtaj a Markus Orava. Hän on toiminut elokuusta 2019 alkaen myös Ortonin toimitusjohtajana.
Uusi yhtiö toiminnassa kesän 2020 jälkeen
Uuden yhtiön suunnittelu alkaa heti yhteistyössä sulautuvien yritysten johdon ja henkilöstön kanssa. Sulautumisjärjestelyiden toteuttaminen kestää 4-6 kuukautta, eli käytännössä uusi yhtiö pääsee aloittamaan toimintansa kesän jälkeen.
Kaularankaleikkaus palautti hyvän arkielämän
Ravintoloitsija Kimmo Bergman oli viettänyt aktiivista elämää, kunnes kesällä 2019 tapahtui jotain. Äkillisesti alkaneet ja nopeasti pahentuneet kivut olkapään alueella ja koko käsivarressa aina ranteeseen ja sormiin saakka muuttivat arkielämän täysin. Hän joutui varsin nopeasti jäämään sairauslomalle.
“Vaiva esti normaalin elämän käytännössä täysin. Yöunet rajoittuivat muutamaan tuntiin, mikä nopeasti näkyi tuskaisuutena ja kärsimättömyytenä. Olin aiemmin aktiivinen kuntourheilija, mutta nyt koin pienestäkin tärähdyksestä lähes sietämätöntä kipua, minkä seurauksena liikkuminen rajoittui lähinnä ”hiipimiseen” paikasta toiseen.”
Magneettikuvassa vaivan syyksi selvisi kaularangan välilevyn pullistuma, johon leikkaushoito auttaa hyvin, jos vaiva ei hellitä seurannassa.
Kipujen keskellä kärsivällisyys oli koetuksella ja Bergman halusi päästä toimenpiteeseen nopeasti.
’‘Hankin internetin kautta tietoa mahdollisuuksista päästä leikkaukseen yksityisen sektorin kautta ja keskusteltuani vaihtoehdoista minua siihen saakka hoitaneen ortopedin kanssa päädyin ottamaan yhteyttä HYKSin yksityissairaalaan.”
Professori ja neurokirurgian erikoislääkäri Mika Niemelä on kokenut asiantuntija alallaan ja hän suoritti Bergmanin kaularankaleikkauksen.
”Kaularankaleikkauksessa poistetaan pullistuman lisäksi kulunut nikamavälilevy ja korvataan keinokappaleella, mikä estää nikamien painumisen yhteen. Näin saadaan hermojuuripuristus hellittämään ja oireet vähenemään”, kertoo Niemelä.
Arki normalisoitunut
Nyt leikkauksesta on kulunut vajaat kaksi kuukautta, ja Bergman on tyytyväinen.
“Leikkaus onnistui ja jatkuva särky on poistunut. Olen toipunut hyvin.”
Kuukauden kuluttua leikkauksesta Kimmo Bergman palasi töihin ja myös liikkuminen omien lempiharrastusten uinnin ja laskettelun parissa on jo alkanut. Keväämmällä kuvaan tulee myös pyöräily.
“On ollut yllätys, mitä muutaman kuukauden liikkumattomuus tekee fyysiselle kunnolle, mutta uskon muutaman kuukauden kuluttua olevani aika lailla ennallani.”
Hyvää huolenpitoa ja osaamista
Kimmo Bergman kokee saaneensa ensiluokkaista huolenpitoa HYKSin yksityissairaalan potilaana.
“Toiminnan ammattimaisuus ja henkilökunnan osaamisen taso tekivät minuun suuren vaikutuksen. Ensimmäisestä puhelinsoitosta lääkärin viimeiseen kontrolliyhteydenottoon saakka minusta huolehdittiin hyvin.”
“Niin itse leikkaustiimi, hoitohenkilökunta kuin asioihin liittyvä toimistohenkilökuntakin oli ystävällistä ja otti hienosti huomioon tilanteen ainutlaatuisuuden potilaalle.”
Katso video kaularankaleikkauksesta: