Meilahden uudisrakennushanke – Siltasairaala ja Syöpäkeskus ovat avautuneet. Osa Ortoninkin yksityisvastaanotoista HUSin virka-ajan ulkopuolella on siirtynyt uusiin, upeisiin tiloihin, kun esim. neurokirurgian toiminnot siirtyivät Siltasairaalaan Töölön sairaalasta.
Syöpäkeskuksessa puolestaan osa Ortonin syöpälääkäreiden vastaanotoista on nyt uudisrakennuksen 4. kerroksessa.
Ortonille Tenholantielle kulkevan bussi 506:n reitti muuttuu Mannerheimintien tietöiden takia 30.1. niin, että Tenholantieltä lähtiessään bussi kulkee Koroistentien ja Kiskontien kautta takaisin Mannerheimintielle, missä matkaa jatkuu normaalireitillä kohti keskustaa. Poikkeusajaksi Ruskeasuon pysäkki jää pois käytöstä.
Ruskeasuolla rakennetaan uutta raidetta Nauvontielle sijoittuvalle raitiovaunu- ja bussivarikolle. Tähän liittyen on käynnissä Mannerheimintien ja Korppaanmäentien risteykseen vaikuttavia tietöitä.
Ortonille ei pääse kääntymään Mannerheimintieltä pohjoisen suunnasta, vaan liikenne Tenholantietä kohti ohjataan tätä risteystä etelämpänä olevan Kiskontien risteyksen kautta. Oheisessa kartassa reitti Tenholantielle.
Helsingin keskustan suunnasta tultaessa puolestaan on mahdollista käyttää joko samaa Kiskontien reittiä tai tulla yllä mainitun Mannerheimintien-Korppaanmäentien risteyksen kautta. Ortonilta pois ajaessa voi kääntyä Kiskontieltä Mannerheimintielle molempiin suuntiin.
Raitiovaunulinja 10 palaa käyttöön elokuussa.
Bussin 506 reitti muuttunut
Ortonille Tenholantielle kulkevan bussi 506:n reitti on muuttunut Mannerheimintien tietöiden takia siten, että Tenholantieltä lähtiessään bussi kulkee Koroistentien ja Kiskontien kautta takaisin Mannerheimintielle, missä matkaa jatkuu normaalireitillä kohti keskustaa. Poikkeusajaksi Ruskeasuon pysäkki jää pois käytöstä.
Ortonille tultaessa bussi ajaa normaalia reittiä.Poikkeusjärjestely kesää kesään 2023 saakka.
Orton on avannut tänään 21.11. uuden palvelun Hyvinkäällä: Kätilöpolin.
Kätilöpoli on Hyvinkään sairaalassa työskentelevien kätilöiden tuottama, virka-ajan ulkopuolinen palvelu raskaana oleville ja synnyttäneille äideille. Kätilöpoli toimii muun, julkisen sektorin kautta saatavan raskauden hoidon ja seurannan lisänä ja rinnalla.
Kätilöpolin kokeneiden kätilöiden palveluja ovat mm. mm. akupunktio, vyöhyketerapia, imetysohjaus, vauvahieronta, seksuaalineuvonta ja -terapia sekä ultraäänitutkimukset.
Suomalaistutkijoiden tutkimus osoittaa, että murrosiän kasvupyrähdyksen jälkeen kehittyvillä välilevymuutoksilla ja niiden laajuudella saattaa olla yhteys aikuisiän alaselkäkipuun. Tutkimus palkittiin arvostetulla ISSLS (International Society for the Study of the Lumbar Spine) Prize -palkinnolla ja se on julkaistu European Spine Journal -lehdessä toukokuussa 2022.
Nikamavälilevymuutosten syntymekanismia ja kehitystä on tutkittu vuosikymmenten ajan. Ensimmäisissä 1990-luvun alkupuolella julkaistuissa tutkimuksissa osoitettiin nikamavälilevymuutoksia lannerangan magneettitutkimuksissa jo teini-ikäisillä nuorilla. Nikamavälilevyn vesipitoisuuden alenemaa, jota on normaalisti pidetty ”kulumamuutoksena”, todettiin sekä oireettomilla että selkäkipuisilla nuorilla.
Nämä löydökset herättivät tuolloin useita kysymyksiä: Missä iässä välilevymuutokset ilmaantuvat ja mikä on niiden luonnollinen kulku? Onko kyseessä välilevyjen kulumaprosessin alku vai ovatko muutokset palautuvia? Ennustavatko nämä varhaiset muutokset selkäkipua aikuisiällä?
Professori Dietrich Schlenzka ja dosentti Kalevi Österman käynnistivät vuonna 1994 oman monivuotisen seurantatutkimuksen, johon osallistui yli tervettä 90 lasta ja nuorta. Heille tehtiin lannerangan magneettitutkimus 8-, 11- ja 18- vuotiaina.
Vuonna 2021 tutkimusryhmä kutsui kaikki alkuperäisessä tutkimuksessa mukana olleet jatkotutkimukseen. Mukaan saatiin 51 tutkittavaa, jotka nyt olivat noin 34-vuotiaita. Tutkimuksen päätuloksena todettiin 34 vuoden iässä selkäkipuja raportoivilla tutkittavilla olleen merkittävästi enemmän nikamavälilevyjen vesipitoisuuden alenemaa jo 18-vuotiaana tehdyssä magneettitutkimuksessa kivuttomiin ikätovereihin verrattuna.
Perintötekijöillä vaikutusta – omalla elämäntavalla kuitenkin iso merkitys
Aiemmissa tutkimuksissa perintötekijöiden on osoitettu olevan merkittävässä roolissa (34–74%) ”kulumamuutosten” synnyssä ja kehityksessä; myös taipumus alaselkäkipuun vaikuttaa olevan jossain määrin (30-46%) perinnöllistä.
”Perintötekijät yksin eivät kuitenkaan määritä kohtaloamme, vaan meistä jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa oman selkämme hyvinvointiin muun muassa painonhallinnalla, tupakoimattomuudella ja säännöllisellä liikunnalla”, muistuttaa LT Teija Lund.
Tutkimus toteutettiin Tieteellinen tutkimus Ortonin ja Helsingin yliopistollisen sairaalan (HUS) yhteistyönä. Arvostettu ISSLS Prize -palkinto luovutettiin tutkimusryhmälle ja tutkimus esiteltiin ISSLS:n vuosikokouksessa Bostonissa toukokuussa 2022.
Tutkimusryhmä: LT Anni Aavikko, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, Päijät-Hämeen Keskussairaala; Dosentti Martina Lohman, radiologian erikoislääkäri, HUS; Dosentti Leena Ristolainen, tutkimusjohtaja, Tieteellinen tutkimus Orton; FT Hannu Kautiainen, Medcare Oy; Dosentti Kalevi Österman, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, Tieteellinen tutkimus Orton; Professori Dietrich Schlenzka, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, Tieteellinen tutkimus Orton; LT Teija Lund, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, HUS
Aktiivisesti liikkuvan, Suomen jääkiekkomaajoukkueen pitkäaikaisen valmentajan Hannu Aravirran vasen polvi alkoi kipeytyä viime kesän lopulla, ja syksyn mittaan kävely muuttui tuskalliseksi. Oma lääkäri ohjasi ortopedi Tuomo Karilan vastaanotolle Ortoniin. Tutkimusten jälkeen diagnoosi oli selvä: polvessa nivelrikko – edessä tekonivelleikkaus.
Tekonivelleikkauksen jälkeisellä kontrollikäynnillä tarkistetaan polven liikelaajuudet ja käydään läpi kuntoutumista.
Leikkaus tehtiin tammikuussa, ja toipuminen on sen jälkeen edennyt hyvin. Aravirta on noudattanut tunnollisesti saamiaan kuntoutusohjeita, tehnyt polven liikkuvuusharjoituksia ja lisännyt hiljalleen kävelylenkkien pituutta.
Aravirta ja Karila tapasivat jälleen maaliskuussa kontrollikäynnillä. Karila tarkasteli polven liikeratoja ja kyseli tuntemuksista. Hyvin olivat liikeradat jo palautuneet, ja nyt oli lupa pidentää kävelylenkkejä sekä lisätä myös kuntopyöräharjoittelua.
– Oleellista alkuvaiheessa on maltti: pitää kuunnella kehoa, saada polviniveleen hyvät liikeradat ja antaa pehmytosien parantua kunnolla. Vasta näiden jälkeen on voimaharjoitusten aika, tähdentää Karila.
Aravirta on Karilan mukaan ihanteellinen potilas, joka ymmärtää maltin merkityksen.
– Joskus nuorempia, liian kilpailuhenkisiä tekonivelpotilaita joutuu enemmänkin toppuuttelemaan.
Urheilutausta tuo perspektiiviä ortopedin työhön
Tuomo Karila on entinen MM-tason painija, jolla on omakohtaista kokemusta polven nivelrikosta ja tekonivelleikkauksesta.
– Urheilijatausta antaa perspektiiviä – rasituksen sieto on hyvin yksilöllistä. Lisäksi omakohtainen kokemukseni polviongelmista on auttanut ymmärtämään, että jokainen etenee kuntoutumisessaan omaa tahtia. Sitä yritän kaikille potilailleni tähdentää.
Ortonissa Karila tekee paitsi polven ja lonkan tekonivelleikkauksia, myös muita ortopedisia toimenpiteitä. Hän hoitaa mm. urheiluvammoja.
Kympin arvoista palvelua
Hannu Aravirta on tyytyväinen paitsi kuntoutuvaan, kivuttomaan polveensa, myös hoitokokonaisuuteen Ortonissa.
– Sain leikkausta edeltävällä käynnillä erittäin hyvän kokonaiskuvan tulevasta leikkauksesta ja sen jälkeisestä toipumisesta. Osastolla olin kaksi yötä leikkauksen jälkeen, ja fysioterapeutti antoi tarkat ohjeet kotikuntoutukseen. Ortopedini Tuomo oli käytettävissä puhelimen päässä, jos jotain huolta tai kysyttävää ilmenisi. Suuret kiitokset Ortonin henkilökunnalle – sain kympin arvoista palvelua!
Fysiatrian erikoislääkäri Kristiina Kokkonen on Suomen Kipu ry:n palkitsema Vuoden Auttaja. Potilaat pitävät Kokkosta kuuntelevana ja empaattisena lääkärinä, joka osaa lisäksi kertoa selkeästi ja kansantajuisesti kroonisen kivun hoidosta ja kivunhallintakeinoista.
Kristiina Kokkonen on valmistunut fysiatrian erikoislääkäriksi vuonna 2014 ja työskennellyt Ortonissa siitä alkaen. Ennen lääketieteen opintoja hän opiskeli myös fysioterapeutiksi.
Moottoripyöräonnettomuudessa vuonna 2015 vammautunut Pekka (nimi muutettu) on yksi Ortonin Kipuklinikan asiakkaista. Hänelle jäi onnettomuudesta krooninen neuropaattinen kiputilanne oikean hartian, rintakehän ja yläraajan alueelle. Keväällä 2019 Pekka aloitti fysio- ja toimintaterapian Ortonissa. Tavoitteena on ollut parantaa kivunhallintaa ja oikean yläraajan toimintakykyä sekä vahvistaa kehon hahmotusta.
Pekalla on tukenaan myös kipukoira Sulo (nimi muutettu).
Koiran hajureseptorit haistavat välittäjäaineiden
ja hormonitasojen muutoksi
Kuva: Nona Borgström
Koirien erinomaista hajuaistia hyödynnetään terveydenhuollossa eri sairauksien hoidossa. Hajureseptoreidensa avulla koira pystyy haistamaan ihmiskehossa avulla tapahtuvia muutoksia. Esimerkiksi kivun aikana elimistö erittää sylkeen tiettyjä välittäjäaineita ja hormoneja, joita tähän tehtävään koulutetut koirat pystyvät haistamaan jo niiden erittymisen alkuvaiheessa.
Koiria onkin koulutettu tunnistamaan ja ilmaisemaan kohtauksittain alkavaa kipua – esimerkiksi migreeniä, neuropaattista kipua sekä CRPS:n eli kroonisen kipuoireyhtymän kipukohtauksia. Koirat voivat haistaa myös tunnetiloja, esimerkiksi pelkoa.
Pekka ja kipukoira Sulo alkoivat työskennellä yhdessä kesällä 2020. Sen mahdollisti lahjoitusvaroin suoritettu kipukoirakoulutus pilottiprojektina.
Ennen Sulon tuloa ja fysioterapian alkua Pekalla oli kipukohtauksia viikottain, ja hän joutui hakeutumaan kipujen vuoksi päivystykseen jopa pari kertaa kuukaudessa. Toistuvat vaikeat kipukohtaukset heikensivät elämänlaatua ja toimintakykyä merkittävästi.
Sulon päivittäiset ulkoilut rytmittävät nyt Pekan päivää ja ylläpitävät säännöllistä ulkonaliikkumista.
Kipuun aiemmin liittynyt pelko on muuttunut kokeilunhaluksi. Pekka on oppinut luottamaan siihen, että Sulo ilmaisee käyttäytymisellään tulevasta kipukohtauksesta. Erityisesti Sulon ennakointi kiputilanteissa on lisännyt uskallusta lähteä tekemään asioita.
Pekka kertookin ”heittäytyneensä Sulon armoille ”luottaen siihen, että Sulo hoitaa työnsä.
Kiputuntemukset vähentyneet
Pekka kokee, että Sulon ennakoivan toiminnan myötä kiputuntemukset ovat lievittäneet ja kipupiikit ovat madaltuneet. Pekalla on edelleen vaikeahoitoinen ja laaja-alainen kiputilanne, ja kivusta on huomattavaa toiminnallista haittaa.
Fysioterapiassa Pekka kykenee tekemään enemmän asioita, koska voi luottaa Sulon merkkaukseen.
kuva: Minna Marttinen
Kipukoiran hyöty yksilöllistä
Kipukoiran tuomat hyödyt ovat yksilöllisiä. Osalla kipukoiran käyttäjistä vakavat kipukohtaukset ovat jääneet kokonaan pois, ja monet kokevat olonsa turvallisemmaksi nyt.
Vuosi 2021 oli Ortonin leikkaustilastoissa erittäin hyvä koronaepidemiasta huolimatta, iloitsee ortopedian ylilääkäri Mikko Manninen.
Sairaalassa tehtiin yhteensä 568 tekonivelleikkausta, joka on ennätysmäärä yli 10 vuoteen.
Ortopedian ylilääkäri Mikko Manninen
Orton on tällä määrällä suurin Suomessa yksityisesti tekonivelleikkauksia tuottava sairaala. ”Pitkäjänteinen työmme suomalaisen tekonivelkirurgian hyväksi kantaa edelleen hedelmää. Yhteistyökumppanimme ja yksityisasiakkaamme luottavat korkeaan laatuun ja hyviin hoitotuloksiimme, mistä olemme kiitollisia ja aika ylpeitäkin”, toteaa ortopedian ylilääkäri Mikko Manninen. ”Vuodelle 2022 odotamme tekonivelleikkausten määriin vielä selvää kasvua, koska teemme lonkan ja polven tekonivelleikkauksia nyt myös HUSin palveluseteliasiakkaille”.
Myös Ortonin toisen tukijalan eli rankakirurgian leikkausmäärät lähes tuplaantuivat. Lannerangan leikkausten lisäksi myös neurokirurgisten kaularankaleikkausten määrä kasvoi, kun HYKSin Oy:n kaularankaleikkauksia ryhdyttiin tekemään Ortonin sairaalassa Ruskeasuolla HYKSin Oy:n ja Ortonin fuusion jälkeen kesällä 2020.
Alle 60-vuotias, hyväkuntoinen ja perusterve ihminen voi kotiutua lonkan tekonivelleikkauksesta jopa leikkauspäivän iltana tai yhden sairaalayön jälkeen. Tekonivelkirurgiaan erikoistuneessa Ortonissa on valmisteltu ja hiottu päiväkirurgista hoitopolkua tarkoin valikoiduille potilaille, ja ensimmäiset pilottipotilaat on hoidettu tänä syksynä.
– Kulmakiviä ovat mm. potilaan motivoitunut ennakkovalmistautuminen ja ohjaus, anestesia- ja puuduteaineiden käytön optimointi sekä leikkauksenjälkeinen tehokas kivunhoito. Näin mahdollistetaan, että potilas pääsee pian leikkauksen jälkeen tekemään ensimmäisiä jumppaharjoituksia ja kävelemään, kertoo Ortonin anestesiaylilääkäri Johannes Förster.
Lyhyempi sairaalassaolo
edistää toipumista
Tutkimusten mukaan sairaalassaoloajan lyhentäminen hyödyttää potilasta: leikkausten jälkeinen infektioriski pienenee, potilas nukkuu yleensä paremmin omassa kodissaan ja kuntoutuminen ylipäätään pääsee ripeämmin alkuun.
Ensimmäiset Ortonissa hoidetut päiväkirurgiset potilaat täyttivät hyvin kotiuttamiskriteerit leikkauspäivän iltana, mutta viipyivät varmuuden vuoksi sairaalassa ensimmäisen yön.
– Olemme halunneet edetä askeleittain, siksi ensimmäiset potilaamme kotiutettiin vasta seuraavan päivän aamuna. Kokemukset ovat olleet hyviä, toteaa Förster.
Fysioterapeutin kotikäynti
lisää turvallisuutta
Ortonin päiväkirurgisessa mallissa potilaan vointia seurataan tarkkaan vielä kotiutumisen jälkeen. Fysioterapeutti käy potilaan kotona toisena leikkauksenjälkeisenä päivänä. Tällä käynnillä tarkistetaan potilaan yleisvointi ja kerrataan kuntoutusohjeet, joiden noudattaminen on tärkeää hyvän lopputuloksen kannalta.
Tavoitteena on kivuton, hyvin toimiva lonkkanivel, joka mahdollistaa normaalin arjen ja liikkumisen.
Päiväkirurgista mallia on tarkoitus myöhemmin laajentaa polven tekonivelleikkauksiin, kun lonkkapotilaiden päiväkirurgisesta hoidosta on kerätty riittävästi kokemusta.
Meilahden uudisrakennushanke – Siltasairaala ja Syöpäkeskus ovat avautuneet. Osa Ortoninkin yksityisvastaanotoista HUSin virka-ajan ulkopuolella on siirtynyt uusiin, upeisiin tiloihin, kun esim. neurokirurgian toiminnot siirtyivät Siltasairaalaan Töölön sairaalasta.
Ruskeasuolla rakennetaan uutta raidetta Nauvontielle sijoittuvalle raitiovaunu- ja bussivarikolle. Tähän liittyen on käynnissä Mannerheimintien ja Korppaanmäentien risteykseen vaikuttavia tietöitä.
Orton on avannut tänään 21.11. uuden palvelun Hyvinkäällä: Kätilöpolin.
– Joskus nuorempia, liian kilpailuhenkisiä tekonivelpotilaita joutuu enemmänkin toppuuttelemaan.
Fysiatrian erikoislääkäri Kristiina Kokkonen on Suomen Kipu ry:n palkitsema Vuoden Auttaja. Potilaat pitävät Kokkosta kuuntelevana ja empaattisena lääkärinä, joka osaa lisäksi kertoa selkeästi ja kansantajuisesti kroonisen kivun hoidosta ja kivunhallintakeinoista.
