Viimeisimmässä Työterveyslääkäri-lehdessä 4/2023 julkaistiin ortopedi Heikki Östermanin artikkeli selkäpotilaan hoidosta.
Artikkelin johdanto:
Yleensä selkävaivojen hoito sujuu konservatiivisesti hoitosuositusten mukaan. Joskus oireilu ja työkyvyttömyys kuitenkin pitkittyvät eivätkä lääkitys ja seuranta enää auta. Milloin selän kuvantamistutkimuksia kannattaisi harkita ja milloin potilas pitäisi ohjata ortopedin konsultaatioon ja leikkausharkintaan?
Tutkimusryhmämme vastaanotti 11.1.2024 Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiön 20 000 € apurahan lasten, nuorten ja ikääntyvien hyvinvoinnin edistämiseen. Tieteellinen tutkimusryhmä koostuu Ortonin, HUSin, Jyväskylän yliopiston ja 4Fysio Oy:n tutkijoista.
Tutkimuksemme aihe on fasciamanipulaatio cerebral palsy (CP)-lapsen kuntoutuksessa.
Tarkoituksena on tehdä laadullinen haastattelututkimus CP-lapsen vanhemmille ja fysioterapeutille ja havainnoida, miten faskiamanipulaatio vaikuttaa tutkittavan koulunkäyntiin, arjessa selviytymiseen ja kuntoutumiseen.
Tieteellinen tutkimus Ortonissa tehdään tuki- ja liikuntaelinsairauksiin liittyvää tieteellistä tutkimusta niin perus- kuin kliinisen tutkimuksen puitteissa. Väitöstutkimukset julkaistaan osana omaa Tieteellinen tutkimus Orton -julkaisusarjaa. Tutkimuksen avulla kehitetään Ortonin hoidon vaikuttavuutta ja seurataan hoitotuloksia. Tuloksia hyödynnetään terveydenhuollon kehittämisessä niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Riippumaton tutkimustoiminta rahoitetaan pääosin STM:n valtion yliopistotasoisille tutkimuksille valtion tutkimusrahoitus -järjestelmästä.
Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiö on vuonna 1988 perustettu yleishyödyllinen säätiö, joka edistää lasten, nuorten ja ikääntyvien hyvinvointia Suomessa sekä ylläpitää Helsingin Katajanokalla sijaitsevaa kotimuseota.
Fysioterapeutti Juulia Turusen ja klinikkakoira Creman vastaanotot ovat alkaneet tammikuussa 2024.
Juulian työparina toimivalle Cremalle on opetettu haistamaan ja ilmaisemaan biomarkkereiden muutos kiputilanteessa. Koira ilmaisee asiasta niin kauan kunnes kipua hoidetaan tavalla, joka auttaa.
Tästä kivunilmaisusta hyötyvät eniten henkilöt, joiden kiputilanne vaihtelee kovasti ja kipu nousee yllättäen ilman ennakkovaroitusta. Creman kanssa voidaan tehdä myös aktiivista harjoittelua, jossa vain mielikuvitus on rajana.
Creman vastaanottoajat ovat keskiviikkoisin ja perjantaisin ja kerrallaan 60 min, josta aktiivista työskentelyä koiran kanssa on 30 min. Tämän jälkeen Cremalla on ”lakisääteinen” tauko.
Creman aikojen varaus tapahtuu joko puhelimitse numeroon 040 6300 740 tai voit jättää soittopyynnön tekstiviestitse tai Juulian sähköpostiin.
Tarjoamme polikliinista moniammatillista kuntoutusta ja kipupotilaiden polikliinisia kuntoutusarvioita, mutta 1.1.2024 alkaen emme enää ympärivuorokautisesti, eli talossa yöpymisen mahdollisuus päättyy vuoden vaihteessa.
Tiedotamme uusista kuntoutusmuodoista lähiaikoina tarkemmin.
Tiedustelut
Kuntoutusyhteyshenkilö Johanna Holma puh. 0400 245477 tai kuntoutus@orton.fi.
Suomen Kipu ry on valinnut vuoden auttajaksi 2023 Orton Kipuklinikan kiitoksena hyvästä työstä kipupotilaiden parissa. Yhteistyössä Tempurin kanssa myönnetty lahjakortti ojennettiin Ortonin asiantuntijoille I love me -messuilla 22.9.2023.
Messuilla kuultiin puheenvuoro aiheesta: Mikä on unen merkitys kivunhoidossa? Asiantuntijoina olivat Suomen Kipu ry toiminnanjohtaja Jenni Tarhanen, Ortonin Kipuklinikan sairaanhoitajat Satu Walsh ja Juuso Saarinen sekä Tempurin nukkumisergonomian asiantuntija Tommi Närvänen. Kuvassa takana myös Ortonin Kipuklinikan johtava lääkäri Kristiina Kokkonen.
Botox-hoito röyhtäisykyvyttömyyteen tarkoittaa botox-pistosta, joka ohjataan ruokatorven yläsulkijan lihakseen.
Pienellä osalla ihmisistä on kuitenkin ongelmana kyvyttömyys röyhtäistä. Vaiva on pitkään ollut huonosti tunnettu, mutta viime vuosina sitä ovat tutkineet niin korva-, nenä- ja kurkkutautien, gastroenterologian kuin foniatrian asiantuntijatkin.
Taudista on kertynyt lisääntyvästi uutta tietoa. On osoitettu, että röyhtäisykyvyttömillä potilailla ruokatorven yläsulkija ei avaudu normaalisti, ja vatsalaukusta ulos pyrkivä ylimääräinen ilma ei pääse ylöspäin. Hyvänä hoitomuotona röyhtäisykyvyttömyyteen käytetään botox-pistosta, joka ohjataan juuri kyseiseen ruokatorven yläsulkijan lihakseen. Ortonilla vaivaa hoitaa korva-, nenä- ja kurkkutautien sekä foniatrian erikoislääkäri Ahmed Geneid, jolla pitkä kokemus röyhtäisykyvyttömyyden hoidosta Ääniklinikalla.
Sonja on nuorehko, muutoin terve ihminen, joka on kärsinyt ongelmasta pitkään.
-Vaiva on minulla ollut niin kauan kuin muistan. Se on heikentänyt elämänlaatua ja aiheuttanut hyvin epämukavaa oloa – erityisesti sosiaalisissa tilanteissa, joissa on syötävää ja juotavaa tarjolla. Huono olo on ilmennyt voimakkaana ilmanpaineen tunteena rintalastan takana ja vatsan turvotuksena, puristavana kurkussa. Ruokatorvesta voi kuulua hassuja ääniä.
Oireiden perusteella Ortonissa todettiin, että Sonjalla on selvä röyhtäyskyvyttömyys (R-CPD). Botox-hoito röyhtäisykyvyttömyyteen tehtiin Sonjalle Ortonin Ääniklinikalla.
Nukutuksessa tehdyssä toimenpiteessä ruokatorven yläsulkijan lihakseen pistettiin botoxia, joka ikään kuin lamautti lihaksen tilapäisesti. Sen jälkeen lihas ”oppi” toimimaan siten kuin sen pitää. Nyt sulkija avautuu normaalisti silloin, kun vatsalaukussa olevan ylimääräisen ilman pitää päästä ruokatorvesta ylöspäin ja pois elimistöstä.
– Leikkaus meni kaikin puolin hyvin, ja minulla oli koko ajan hyvin turvallinen olo. Vointiani seurattiin tarkkaan.
Sonja on lopputulokseen tyytyväinen.
– Toimenpide on ehdottomasti helpottanut arkeani. En edelleenkään ole kyennyt ”isoon ja miehekkääseen” röyhtäisyyn, mutta esimerkiksi vichyä juodessani ilmaa pääsee poistumaan ruokatorven kautta, eikä samanlaista turvotusta ja muita ikäviä tuntemuksia pääse syntymään.
– On kiva, että kuumana päivänä voin juoda lasin vichyä tai juhlistaa ystävää lasillisella skumppaa ilman, että tarvitsee miettiä, koska tulee huono olo ja poistua sitten kesken kaiken.
Arvoisa Asiakkaamme,
Ortonin Kelan sv-korvauskäytännöt muuttuivat 15.1.2021. Tämän lisäksi korvauskäytäntöihin tuli uusia muutoksia 1.1.2023 alkaen.
Meilahden uudisrakennushanke – Siltasairaala ja Syöpäkeskus ovat avautuneet. Osa Ortoninkin yksityisvastaanotoista HUSin virka-ajan ulkopuolella on siirtynyt uusiin, upeisiin tiloihin, kun esim. neurokirurgian toiminnot siirtyivät Siltasairaalaan Töölön sairaalasta.
Syöpäkeskuksessa puolestaan osa Ortonin syöpälääkäreiden vastaanotoista on nyt uudisrakennuksen 4. kerroksessa.
Ortonin vastaanottoja uudessa Siltasairaalassa pitävät neurokirurgit Mika Niemelä ja Anna Piippo-Karjalainen.
Syöpäkeskuksessa vastaanottoja pitävät mm. syöpätautien erikoislääkärit Leena Kankaanranta ja Tarja Ruotsalainen. Katso kaikki syöpätautien asiantuntijat tästä.
Nikamavälilevymuutosten syntymekanismia ja kehitystä on tutkittu vuosikymmenten ajan. Ensimmäisissä 1990-luvun alkupuolella julkaistuissa tutkimuksissa osoitettiin nikamavälilevymuutoksia lannerangan magneettitutkimuksissa jo teini-ikäisillä nuorilla. Nikamavälilevyn vesipitoisuuden alenemaa, jota on normaalisti pidetty ”kulumamuutoksena”, todettiin sekä oireettomilla että selkäkipuisilla nuorilla.
Nämä löydökset herättivät tuolloin useita kysymyksiä: Missä iässä välilevymuutokset ilmaantuvat ja mikä on niiden luonnollinen kulku? Onko kyseessä välilevyjen kulumaprosessin alku vai ovatko muutokset palautuvia? Ennustavatko nämä varhaiset muutokset selkäkipua aikuisiällä?
Professori Dietrich Schlenzka ja dosentti Kalevi Österman käynnistivät vuonna 1994 oman monivuotisen seurantatutkimuksen, johon osallistui yli tervettä 90 lasta ja nuorta. Heille tehtiin lannerangan magneettitutkimus 8-, 11- ja 18- vuotiaina.
Vuonna 2021 tutkimusryhmä kutsui kaikki alkuperäisessä tutkimuksessa mukana olleet jatkotutkimukseen. Mukaan saatiin 51 tutkittavaa, jotka nyt olivat noin 34-vuotiaita. Tutkimuksen päätuloksena todettiin 34 vuoden iässä selkäkipuja raportoivilla tutkittavilla olleen merkittävästi enemmän nikamavälilevyjen vesipitoisuuden alenemaa jo 18-vuotiaana tehdyssä magneettitutkimuksessa kivuttomiin ikätovereihin verrattuna.
Perintötekijöillä vaikutusta – omalla elämäntavalla kuitenkin iso merkitys
Aiemmissa tutkimuksissa perintötekijöiden on osoitettu olevan merkittävässä roolissa (34–74%) ”kulumamuutosten” synnyssä ja kehityksessä; myös taipumus alaselkäkipuun vaikuttaa olevan jossain määrin (30-46%) perinnöllistä.
”Perintötekijät yksin eivät kuitenkaan määritä kohtaloamme, vaan meistä jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa oman selkämme hyvinvointiin muun muassa painonhallinnalla, tupakoimattomuudella ja säännöllisellä liikunnalla”, muistuttaa LT Teija Lund.
Tutkimus toteutettiin Tieteellinen tutkimus Ortonin ja Helsingin yliopistollisen sairaalan (HUS) yhteistyönä. Arvostettu ISSLS Prize -palkinto luovutettiin tutkimusryhmälle ja tutkimus esiteltiin ISSLS:n vuosikokouksessa Bostonissa toukokuussa 2022.
Tutustu tutkimukseen: Aavikko A, Lohman M, Ristolainen L, Kautiainen H, Österman K, Schlenzka D, Lund T. ISSLS prize in clinical science 2022: accelerated disc degeneration after pubertal growth spurt differentiates adults with low back pain from their asymptomatic peers. Eur Spine J 2022 May;31(5):1080-1087
Tutkimusryhmä: LT Anni Aavikko, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, Päijät-Hämeen Keskussairaala; Dosentti Martina Lohman, radiologian erikoislääkäri, HUS; Dosentti Leena Ristolainen, tutkimusjohtaja, Tieteellinen tutkimus Orton; FT Hannu Kautiainen, Medcare Oy; Dosentti Kalevi Österman, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, Tieteellinen tutkimus Orton; Professori Dietrich Schlenzka, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, Tieteellinen tutkimus Orton; LT Teija Lund, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, HUS
Fysiatrian erikoislääkäri Kristiina Kokkonen on Suomen Kipu ry:n palkitsema Vuoden Auttaja. Potilaat pitävät Kokkosta kuuntelevana ja empaattisena lääkärinä, joka osaa lisäksi kertoa selkeästi ja kansantajuisesti kroonisen kivun hoidosta ja kivunhallintakeinoista.
Kristiina Kokkonen on valmistunut fysiatrian erikoislääkäriksi vuonna 2014 ja työskennellyt Ortonissa siitä alkaen. Ennen lääketieteen opintoja hän opiskeli myös fysioterapeutiksi.
