Ajankohtaista

Muutoksia Ortonin kuntoutuspalveluissa

Tarjoamme poliklii­nista moniam­ma­til­lista kuntou­tusta ja kipupo­ti­laiden poliklii­nisia kuntou­tusar­vioita, mutta 1.1.2024 alkaen emme enää ympäri­vuo­ro­kau­ti­sesti, eli talossa yöpymisen mahdol­lisuus päättyy vuoden vaihteessa.

Tiedo­tamme uusista kuntou­tus­muo­doista lähiai­koina tarkemmin.

Tiedustelut
Kuntoutusyhteyshenkilö Johanna Holma puh. 0400 245477 tai kuntoutus@orton.fi.

Ääniklinikka Orton uutiset

Botox-hoito röyhtäisykyvyttömyyteen

Botox-hoito röyhtäisykyvyttömyyteen tarkoittaa botox-pistosta, joka ohjataan ruokatorven yläsulkijan lihakseen.

Röyhtäily on luonnollinen osa ihmisen elämää

Pienellä osalla ihmisistä on kuitenkin ongelmana kyvyttömyys röyhtäistä. Vaiva on pitkään ollut huonosti tunnettu, mutta viime vuosina sitä ovat tutkineet niin korva-, nenä- ja kurkkutautien, gastroenterologian kuin foniatrian asiantuntijatkin.

Taudista on kertynyt lisääntyvästi uutta tietoa. On osoitettu, että röyhtäisykyvyttömillä potilailla ruokatorven yläsulkija ei avaudu normaalisti, ja vatsalaukusta ulos pyrkivä ylimääräinen ilma ei pääse ylöspäin. Hyvänä hoitomuotona röyhtäisykyvyttömyyteen käytetään botox-pistosta, joka ohjataan juuri kyseiseen ruokatorven yläsulkijan lihakseen. Ortonilla vaivaa hoitaa korva-, nenä- ja kurkkutautien sekä foniatrian erikoislääkäri Ahmed Geneid., jolla pitkä kokemus röyhtäisykyvyttömyyden hoidosta Ääniklinikalla.

Sonja sai avun botox-hoidosta

Sonja on nuorehko, muutoin terve ihminen, joka on kärsinyt ongelmasta pitkään.

-Vaiva on minulla ollut niin kauan kuin muistan. Se on  heikentänyt elämänlaatua ja aiheuttanut hyvin epämukavaa oloa – erityisesti sosiaalisissa tilanteissa, joissa on syötävää ja juotavaa tarjolla. Huono olo on ilmennyt voimakkaana ilmanpaineen tunteena rintalastan takana ja vatsan turvotuksena, puristavana kurkussa. Ruokatorvesta voi kuulua hassuja ääniä.

Oireiden perusteella Ortonissa todettiin, että Sonjalla on selvä röyhtäyskyvyttömyys (R-CPD). Botox-hoito röyhtäisykyvyttömyyteen tehtiin Sonjalle Ortonin Ääniklinikalla.

Nukutus

Nukutuksessa tehdyssä toimenpiteessä ruokatorven yläsulkijan lihakseen pistettiin botoxia, joka ikään kuin lamautti lihaksen tilapäisesti. Sen jälkeen lihas ”oppi” toimimaan siten kuin sen pitää. Nyt sulkija avautuu normaalisti silloin, kun vatsalaukussa olevan ylimääräisen ilman pitää päästä ruokatorvesta ylöspäin ja pois elimistöstä.

– Leikkaus meni kaikin puolin hyvin, ja minulla oli koko ajan hyvin turvallinen olo. Vointiani seurattiin tarkkaan.

Arjen helpotus

Sonja on lopputulokseen tyytyväinen.

– Toimenpide on ehdottomasti helpottanut arkeani. En edelleenkään ole kyennyt ”isoon ja miehekkääseen” röyhtäisyyn, mutta esimerkiksi vichyä juodessani ilmaa pääsee poistumaan ruokatorven kautta, eikä samanlaista turvotusta ja muita ikäviä tuntemuksia pääse syntymään.

– On kiva, että kuumana päivänä voin juoda lasin vichyä tai juhlistaa ystävää lasillisella skumppaa ilman, että tarvitsee miettiä, koska tulee huono olo ja poistua sitten kesken kaiken.

Lue lisää röyhtäisykyvyttömyyden hoidosta

Orton uutiset Ajankohtaista

Ortonin Kipuklinikka palkittiin Vuoden Auttajana

Valtakunnallinen kipupotilaiden järjestö Suomen Kipu ry on palkinnut Ortonin Kipuklinikan Vuoden Auttajana. Palkintoa on vuodesta 2003 lähtien myönnetty henkilöille tai tahoille, jotka ovat tehneet työtä kipupotilaiden elämän helpottamiseksi.

Ortonin asiantuntijoista saman palkinnon ovat aiemmin saaneet fysiatrit ja kivunhoidon asiantuntijat Kristiina Kokkonen (2022), Jukka-Pekka Kouri (2013 ja 2003), Simo Järvinen (2011) sekä Carl-August Lindgren (2006) ja Kari Sulkko (2007).

Kipu ry toteaa palkinnon perusteissaan näin: ”Ortonin Kipuklinikka on kipupotilaiden hoitoon ja kuntoutukseen erikoistunut yksityinen klinikka. Ortonissa hoidetaan kipupotilaita hyvin ja ammattitaidolla.”

Lue lisää Vuoden Auttajista.

Tutustu Ortonin kipuklinikan palveluihin

Orton uutiset

Ortonin vastaanotot Siltasairaalassa ja Syöpäkeskuksessa

Meilahden uudisrakennushanke – Siltasairaala ja Syöpäkeskus ovat avautuneet. Osa Ortoninkin yksityisvastaanotoista HUSin virka-ajan ulkopuolella on siirtynyt uusiin, upeisiin tiloihin, kun esim. neurokirurgian toiminnot siirtyivät Siltasairaalaan Töölön sairaalasta.

Syöpäkeskuksessa puolestaan osa Ortonin syöpälääkäreiden vastaanotoista on nyt uudisrakennuksen 4. kerroksessa.

Ortonin vastaanottoja uudessa Siltasairaalassa pitävät neurokirurgit Mika Niemelä ja Anna Piippo-Karjalainen.

Syöpäkeskuksessa vastaanottoja pitävät mm. syöpätautien erikoislääkärit Leena Kankaanranta ja Tarja Ruotsalainen. Katso kaikki syöpätautien asiantuntijat tästä.

Orton uutiset Ajankohtaista

UUTTA: Kätilöpoli avautui Hyvinkäällä

Orton on avannut tänään 21.11. uuden palvelun Hyvinkäällä: Kätilöpolin.

Kätilöpoli on Hyvinkään sairaalassa työskentelevien kätilöiden tuottama, virka-ajan ulkopuolinen palvelu raskaana oleville ja synnyttäneille äideille. Kätilöpoli toimii muun, julkisen sektorin kautta saatavan raskauden hoidon ja seurannan lisänä ja rinnalla.

Kätilöpolin kokeneiden kätilöiden palveluja ovat mm. mm. akupunktio, vyöhyketerapia, imetysohjaus, vauvahieronta, seksuaalineuvonta ja -terapia sekä ultraäänitutkimukset.

Tutustu Kätilöpolin palveluihin.

Orton uutiset

Ortonin ja HUSin yhteistutkimus voitti ISSL-palkinnon

Suomalaistutkijoiden tutkimus osoittaa, että murrosiän kasvupyrähdyksen jälkeen kehittyvillä välilevymuutoksilla ja niiden laajuudella saattaa olla yhteys aikuisiän alaselkäkipuun. Tutkimus palkittiin arvostetulla ISSLS (International Society for the Study of the Lumbar Spine) Prize -palkinnolla ja se on julkaistu European Spine Journal -lehdessä toukokuussa 2022.

Nikamavälilevymuutosten syntymekanismia ja kehitystä on tutkittu vuosikymmenten ajan. Ensimmäisissä 1990-luvun alkupuolella julkaistuissa tutkimuksissa osoitettiin nikamavälilevymuutoksia lannerangan magneettitutkimuksissa jo teini-ikäisillä nuorilla. Nikamavälilevyn vesipitoisuuden alenemaa, jota on normaalisti pidetty ”kulumamuutoksena”, todettiin sekä oireettomilla että selkäkipuisilla nuorilla.

Nämä löydökset herättivät tuolloin useita kysymyksiä: Missä iässä välilevymuutokset ilmaantuvat ja mikä on niiden luonnollinen kulku? Onko kyseessä välilevyjen kulumaprosessin alku vai ovatko muutokset palautuvia? Ennustavatko nämä varhaiset muutokset selkäkipua aikuisiällä?

Professori Dietrich Schlenzka ja dosentti Kalevi Österman käynnistivät vuonna 1994 oman monivuotisen seurantatutkimuksen, johon osallistui yli tervettä 90 lasta ja nuorta. Heille tehtiin lannerangan magneettitutkimus  8-, 11- ja 18- vuotiaina.

Vuonna 2021 tutkimusryhmä kutsui kaikki alkuperäisessä tutkimuksessa mukana olleet jatkotutkimukseen. Mukaan saatiin 51 tutkittavaa, jotka nyt olivat noin 34-vuotiaita. Tutkimuksen päätuloksena todettiin 34 vuoden iässä selkäkipuja raportoivilla tutkittavilla olleen merkittävästi enemmän nikamavälilevyjen vesipitoisuuden alenemaa jo 18-vuotiaana tehdyssä magneettitutkimuksessa kivuttomiin ikätovereihin verrattuna.

Perintötekijöillä vaikutusta – omalla elämäntavalla kuitenkin iso merkitys

Aiemmissa tutkimuksissa perintötekijöiden on osoitettu olevan merkittävässä roolissa (34–74%) ”kulumamuutosten” synnyssä ja kehityksessä; myös taipumus alaselkäkipuun vaikuttaa olevan jossain määrin (30-46%) perinnöllistä.

”Perintötekijät yksin eivät kuitenkaan määritä kohtaloamme, vaan meistä jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa oman selkämme hyvinvointiin muun muassa painonhallinnalla, tupakoimattomuudella ja säännöllisellä liikunnalla”, muistuttaa LT Teija Lund.

Tutkimus toteutettiin Tieteellinen tutkimus Ortonin ja Helsingin yliopistollisen sairaalan (HUS)  yhteistyönä. Arvostettu ISSLS Prize -palkinto luovutettiin tutkimusryhmälle ja tutkimus esiteltiin ISSLS:n vuosikokouksessa Bostonissa toukokuussa 2022.

Tutustu tutkimukseen: Aavikko A, Lohman M, Ristolainen L, Kautiainen H, Österman K, Schlenzka D, Lund T. ISSLS prize in clinical science 2022: accelerated disc degeneration after pubertal growth spurt differentiates adults with low back pain from their asymptomatic peers. Eur Spine J 2022 May;31(5):1080-1087

Tutkimusryhmä:  LT Anni Aavikko, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, Päijät-Hämeen Keskussairaala; Dosentti Martina Lohman, radiologian erikoislääkäri, HUS; Dosentti Leena Ristolainen, tutkimusjohtaja, Tieteellinen tutkimus Orton; ​​FT Hannu Kautiainen, Medcare Oy; Dosentti Kalevi Österman, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, Tieteellinen tutkimus Orton; Professori Dietrich Schlenzka, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, Tieteellinen tutkimus Orton; LT Teija Lund, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, HUS

Orton uutiset

”Ara” sai uuden polven – kesällä taas golf-kentille

Aktiivisesti liikkuvan, Suomen jääkiekkomaajoukkueen pitkäaikaisen valmentajan Hannu Aravirran vasen polvi alkoi kipeytyä viime kesän lopulla, ja syksyn mittaan kävely muuttui tuskalliseksi. Oma lääkäri ohjasi ortopedi Tuomo Karilan vastaanotolle Ortoniin. Tutkimusten jälkeen diagnoosi oli selvä: polvessa nivelrikko – edessä tekonivelleikkaus.

Tekonivelleikkauksen jälkeisellä kontrollikäynnillä tarkistetaan polven liikelaajuudet ja käydään läpi kuntoutumista
Tekonivelleikkauksen jälkeisellä kontrollikäynnillä tarkistetaan polven liikelaajuudet ja käydään läpi kuntoutumista.

Leikkaus tehtiin tammikuussa, ja toipuminen on sen jälkeen edennyt hyvin. Aravirta on noudattanut tunnollisesti saamiaan kuntoutusohjeita, tehnyt polven liikkuvuusharjoituksia ja lisännyt hiljalleen kävelylenkkien pituutta.

Aravirta ja Karila tapasivat jälleen maaliskuussa kontrollikäynnillä. Karila tarkasteli polven liikeratoja ja kyseli tuntemuksista. Hyvin olivat liikeradat jo palautuneet, ja nyt oli lupa pidentää kävelylenkkejä sekä lisätä myös kuntopyöräharjoittelua.

– Oleellista alkuvaiheessa on maltti: pitää kuunnella kehoa, saada polviniveleen hyvät liikeradat ja antaa pehmytosien parantua kunnolla. Vasta näiden jälkeen on voimaharjoitusten aika, tähdentää Karila.

Aravirta on Karilan mukaan ihanteellinen potilas, joka ymmärtää maltin merkityksen.

– Joskus nuorempia, liian kilpailuhenkisiä tekonivelpotilaita joutuu enemmänkin toppuuttelemaan.

Urheilutausta tuo perspektiiviä ortopedin työhön

Tuomo Karila on entinen MM-tason painija, jolla on omakohtaista kokemusta polven nivelrikosta ja tekonivelleikkauksesta.

– Urheilijatausta antaa perspektiiviä – rasituksen sieto on hyvin yksilöllistä. Lisäksi omakohtainen kokemukseni polviongelmista on auttanut ymmärtämään, että jokainen etenee kuntoutumisessaan omaa tahtia. Sitä yritän kaikille potilailleni tähdentää.

Ortonissa Karila tekee paitsi polven ja lonkan tekonivelleikkauksia, myös muita ortopedisia toimenpiteitä. Hän hoitaa mm. urheiluvammoja.

Kympin arvoista palvelua

Hannu Aravirta on tyytyväinen paitsi kuntoutuvaan, kivuttomaan polveensa, myös hoitokokonaisuuteen Ortonissa.

– Sain leikkausta edeltävällä käynnillä erittäin hyvän kokonaiskuvan tulevasta leikkauksesta ja sen jälkeisestä toipumisesta. Osastolla olin kaksi yötä leikkauksen jälkeen, ja fysioterapeutti antoi tarkat ohjeet kotikuntoutukseen.  Ortopedini Tuomo oli käytettävissä puhelimen päässä, jos jotain huolta tai kysyttävää ilmenisi. Suuret kiitokset Ortonin henkilökunnalle – sain kympin arvoista palvelua!

Orton uutiset

Fysiatri Kristiina Kokkonen on Vuoden Auttaja

Fysiatrian erikoislääkäri Kristiina Kokkonen on Suomen Kipu ry:n palkitsema Vuoden Auttaja. Potilaat pitävät Kokkosta kuuntelevana ja empaattisena lääkärinä, joka osaa lisäksi kertoa selkeästi ja kansantajuisesti kroonisen kivun hoidosta ja kivunhallintakeinoista.

Kristiina Kokkonen on valmistunut fysiatrian erikoislääkäriksi vuonna 2014 ja työskennellyt Ortonissa siitä alkaen. Ennen lääketieteen opintoja hän opiskeli myös fysioterapeutiksi.

Tutustu Kristiina Kokkoseen.

Lue Suomen Kipu ry:n tiedote