Sarja-TMS -hoitoa annamme voimakasta hermosärkyä kokeville potilaille, mikäli muut hoitomuodot eivät ole auttaneet riittävästi tai ne ovat olleet sopimattomia. Tyypillisesti potilailla on voimakas kasvojen alueen hermosärky, aavesärky, paikallinen kipuoireyhtymä (CRPS) tai aivohalvauksen jälkeinen hermosärky (ns. post stroke pain).
Lue lisää sarja-TMS
Pitkään jatkunut katkokävely, jalkojen puutuminen ja voimattomuus voivat olla selkäydinkanavan ahtauman oireita. Näiden oireiden vuoksi moni eläkeikäinen ihminen hakeutuukin Ortoniin kokeneiden selkäortopedien vastaanotolle.
Selkäydinkanavan ahtauman hermovapautus on Ortonin yleisin selkätoimenpide, kertoo ortopedian erikoislääkäri Heikki Österman. Hänen lisäkseen selkäleikkauksia Ortonissa tekee kollega Ville Puisto. Muita tyypillisiä selkäleikkauksia ovat välilevyn pullistuman poistoleikkaus sekä selän luudutusleikkaus.
Selkävaivoihin erikoistuneen ortopedin vastaanotolle Ortonissa pääsee tällä hetkellä samalla tai seuraavalla viikolla. Jos päädytään leikkaushoitoon, on se mahdollista järjestää muutamien viikkojen varoitusajalla.
Ortonissa selkäleikkausten tuloksia on seurattu systemaattiseesti vuodesta 2010 lähtien. Esimerkiksi selkäydinkanavan ahtauman vapautusleikkauksessa vuonna 2012 olleista potilaista yli 75 % koki leikkaustuloksen hyväksi viisi vuotta leikkauksen jälkeen. Välilevyn pullistumaleikkauksen kokeneista yli 90 % oli tyytyväinen leikkaustulokseen viisi vuotta leikkauksen jälkeen.
Selkäleikkausten laadun seuranta jatkuu. Ortonissa seurataan myös ns. selkäydinstimulaattorihoidon tuloksia.
Galleria Livessä avautuu vuoden ensimmäinen näyttely maanantaina 11.1.2021.
Tammikuun taiteilijavieraina ovat kuvanveistäjä Reetta Gröhn-Soininen ja
taidemaalari Aura Hakuri. Näyttely on nähtävissä 5.2.2021 asti.
Perinteisiä avajaisia emme vietä.
Lämpimästi tervetuloa tutustumaan näyttelyyn!
Galleria Live tuo korkeatasoista taidetta tavanomaisesta poikkeavaan ympäristöön – opiskelijoiden, terveydenhuollon asiakkaiden ja henkilökunnan arkeen. Ortonin tilojen yhteydessä toimiva kahvila toimii kuukausittain vaihtuvien taidenäyttelyiden näyttämönä.
Kahvila sijaitsee 1. kerroksen C-siivessä talon oikean puolimmaisen sisäänkäynnin välittömässä läheisyydessä. Lisätietoa Galleria Liven näyttelyistä.
Ortonissa lonkan tai polven tekonivelleikkauksessa olleet potilaat kokevat saaneensa tekonivelleikkauksella lisää toimintakykyä ja parantunutta elämänlaatua. Tämä käy ilmi hoidon laatua mittaavasta Oxford-oirekyselystä, johon on kerätty vuosina 2017-2019 Ortonissa leikattujen potilaiden arviot omasta toimintakyvystään.
Hoidon laatua on mitattu systemaattisesti Ortonissa jo pitkään. Sairaalan oma tekonivelrekisteri vointi- ja toimintakykyarviointeineen on aloitettu jo 1980-luvulla.
”Vuonna 2017 siirryimme enemmän potilaskohtaiseen oirekyselyyn laajalti käytetyn Oxford-lomakkeen käyttöönoton myötä”, kertoo ylilääkäri Mikko Manninen.
Kaksivaiheisessa, ennen leikkausta ja 1-2 vuotta leikkauksen jälkeen tehtävässä Oxford-oirekyselyssä potilas arvioi omaa toimintakykyään, kipua ja elämänlaatua. Ensimmäisen analysoidun aineiston mukaan potilaiden toimintakyky koheni sekä lonkka- että polvileikkauksen jälkeen merkittävästi, ja erityisen hyvin se koheni lonkkaleikkauksen jälkeen.
”Lonkkaleikkauksen tulokset potilaiden kokemina ovat yleensäkin paremmat kuin polvileikkauksen jälkeen. Kuntoutuminen lonkkaleikkauksesta on helpompaa. Polven tekonivelleikkauksen jälkeen toipuminen etenee hiukan hitaammin, ja lisäksi potilaan omalla aktiivisuudella – huolellisella ja pitkäjänteisellä kuntoutuksella on iso merkitys hyvän lopputuloksen kannalta”, sanoo Manninen.
Toimintakykyä mittaavan Oxford-mittariston maksimipistemäärä on 48. Yli 40 pisteen tulokset kertovat nivelen toimivan normaalisti. Ortonin potilaiden mediaanit olivat:
Vuosittain Ortonissa tehdään yli 500 lonkan ja polven tekonivelleikkausta. Lähiaikoina Ortonissa on valmius aloittaa myös päiväkirurgiset tekonivelleikkaukset valikoiduille, tähän toimenpidemuotoon soveltuville potilaille.
Lue lisää lonkan tekonivelleikkauksesta.
Lue lisää polven tekonivelleikkauksesta.
Pauli Kääriäinen on Kotkan suunnalla asuva, hyväkuntoinen 78-vuotias yrittäjä, joka painaa vielä täyttä päivää hyvillä mielin.
Joulukuussa 2019 kuitenkin arjen touhut katkesivat kuin seinään. Selkä-, pakara- ja alaraajakivut iskivät yhtäkkiä voimalla ja mies pystyi hädin tuskin liikahtamaan.
Yksityisellä lääkäriasemalla Kotkassa selvisi kivuille syy: kuluman seurauksena syntynyt nikamavälin hermojuurta painava nesteinen rakkula eli synoviaalikysta. Ne ovat oireilevina harvinaisempia kuin lannerangan välilevyluiskahdukset.
– Kivut olivat sietämättömät ja halusin hoitoon heti kun mahdollista. En halunnut jäädä jonottamaan leikkausta pitkäksi aikaa.
Kääriäisen sairaanhoitajatytär selvitteli yhdessä kotkalaisen lääkärin Kalervo Nykäsen kanssa vaihtoehtoja ja toi kivuliaan isänsä Helsinkiin HYKSin yksityissairaalaan neurokirurgian professorin Mika Niemelän vastaanotolle.
– Heti minut nähdessään Niemelä totesi, että hyvä mies, teidän pitää päästä leikkaukseen ensi tilassa ja kivut jäävät silloin tänne, kertoo Kääriäinen.
Leikkaus tehtiin viikon sisällä vastaanottokäynnistä. Se tehtiin Töölön sairaalan neurokirurgisella leikkausosastolla virka-ajan ulkopuolella, kuten kaikki HYKSin yksityissairaalan leikkaukset. Silloin tiloissa ei ole julkisen puolen suunniteltua leikkaustoimintaa.
Synoviaalikystan poisto on leikkauksena varsin yksinkertainen.
”Nikamaväliin mennään pienestä reiästä selkäpuolelta ja hermojuurta painava nesterakkula poistetaan, näin hermopinne saadaan helpottamaan”, kertoo Niemelä.
Kääriäinen toipui Töölön sairaalassa yhden vuorokauden. Hän on hoitoonsa enemmän kuin tyytyväinen.
– En voi kyllin kiittää. Niemelän toiminta oli aivan ensiluokkaista, samoin koko muun henkilökunnan. Ja mikä parasta, pahat hermokivut jäivät leikkauspöydälle, sanoo Kääriäinen.
Tammikuun 2020 puoliväliin mennessä arki on palautunut kutakuinkin uomiinsa. Pauli Kääriäinen puuhailee jälleen töidensä parissa, mm. omistamallaan kirpputorilla.
– Kyllä peruspäivän mittaan kertyy yli 10 000 askelta, se riittää minulle kuntoiluksi, hän naurahtaa.
Tutkimusryhmämme vastaanotti 11.1.2024 Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiön 20 000 € apurahan lasten, nuorten ja ikääntyvien hyvinvoinnin edistämiseen. Tieteellinen tutkimusryhmä koostuu Ortonin, HUSin, Jyväskylän yliopiston ja 4Fysio Oy:n tutkijoista.
Tutkimuksemme aihe on fasciamanipulaatio cerebral palsy (CP)-lapsen kuntoutuksessa.
Tarkoituksena on tehdä laadullinen haastattelututkimus CP-lapsen vanhemmille ja fysioterapeutille ja havainnoida, miten faskiamanipulaatio vaikuttaa tutkittavan koulunkäyntiin, arjessa selviytymiseen ja kuntoutumiseen.
Tieteellinen tutkimus Ortonissa tehdään tuki- ja liikuntaelinsairauksiin liittyvää tieteellistä tutkimusta niin perus- kuin kliinisen tutkimuksen puitteissa. Väitöstutkimukset julkaistaan osana omaa Tieteellinen tutkimus Orton -julkaisusarjaa. Tutkimuksen avulla kehitetään Ortonin hoidon vaikuttavuutta ja seurataan hoitotuloksia. Tuloksia hyödynnetään terveydenhuollon kehittämisessä niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Riippumaton tutkimustoiminta rahoitetaan pääosin STM:n valtion yliopistotasoisille tutkimuksille valtion tutkimusrahoitus -järjestelmästä.
Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiö on vuonna 1988 perustettu yleishyödyllinen säätiö, joka edistää lasten, nuorten ja ikääntyvien hyvinvointia Suomessa sekä ylläpitää Helsingin Katajanokalla sijaitsevaa kotimuseota.
Fuusiobiopsialla tarkoitetaan menetelmää, jossa yhdistetään reaaliaikainen ultraäänikuva ja aikaisemmin otettu magneettikuva. Menetelmän etuna on se, että hoitoa vaativat eturauhassyövät löytyvät varmemmin ja potilas saadaan hoitoon nopeammin. Lisäksi koepaloja tarvitaan vähemmän, joka säästää potilasta mahdollisten haittojen osalta.
Lisätietoa fuusiobiopsiasta
Ensimmäisessä lääkäreille ja muille terveydenhuollon ammattilaisille suunnatussa uutiskirjeessä kerroimme uutiskirjejulkaisujen käynnistymisestä ja esittelimme muutamia palveluitamme, mm. fuusiobiopsiatutkimuksia eturauhassyövän diagnostiikassa, sarja-TMS-hoitoa vaikean hermokivun hoidossa ja kaularankaleikkauksia.
Tervetuloa HYKSin yksityissairaalan uutiskirjeen 2/2019 pariin. Tässä uutiskirjeessä:
Kevään kolmannessa lääkäreille ja muille terveydenhuollon ammattilaisille suunnatussa uutiskirjeessämme teemana ovat monipuoliset ja laadukkaat diagnostiikka- ja tutkimuspalvelumme, joita tarjoamme HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan kautta.
Orton on avannut tänään 21.11. uuden palvelun Hyvinkäällä: Kätilöpolin.Kätilöpoli on Hyvinkään sairaalassa työskentelevien kätilöiden tuottama, virka-ajan ulkopuolinen palvelu raskaana oleville ja synnyttäneille äideille. Kätilöpoli toimii muun, julkisen sektorin kautta saatavan raskauden hoidon ja seurannan lisänä ja rinnalla.
Kätilöpolin kokeneiden kätilöiden palveluja ovat mm. mm. akupunktio, vyöhyketerapia, imetysohjaus, vauvahieronta, seksuaalineuvonta ja -terapia sekä ultraäänitutkimukset.
Ajanvaraus (p. 09 4748 2705) |
||
| Viikko 52 | ke-pe 27.12 – 29.12.2023 | avoinna klo 7.45-16.00 |
| Viikko 1 | ma 1.1.2024 | suljettu |
| ti-pe 2.1 – 5.1.2024 | avoinna klo 7.45-16.00 | |
Kassa ja ilmoittautuminen (p. 040 639 6265) |
||
| Viikko 52 | ke-pe 27.12 – 29.12.2023 | avoinna klo 7.45-16.00 |
| Viikko 1 | ma 1.1.2024 | suljettu |
| ti-pe 2.1 – 5.1.2024 | avoinna klo 7.45-16.00 | |
Laboratorio |
||
| Viikko 52 | suljettu 28.12 – 29.12.2023 | |
| Viikko 1 | auki normaalisti arkisin | |
Hoidonjärjestelytiimin (toimenpiteet) asiakaspalvelu (p. 09 4748 2704) |
||
| Viikko 51 | ma-pe 18.12-22.12.2023 | avoinna klo ma-to 9-14, pe 22.12 klo 9-12 |
| Viikko 52 | ke-pe 27.12-29.12.2023 | avoinna klo 9-13 |
| Viikko 1 | ma 1.1.2024 | suljettu |
| ti-pe 2.1.-5.1.2024 | avoinna klo 9-14 | |
|
Sairaalan vuodeosasto 4 on suljettu 23.12.2023-1.1.2024 välisenä aikana. Leikkausosasto, tarkkailu ja välinehuolto ovat suljettuna 22.12.2023-1.1.2024. Fysioterapiapalveluita on saatavissa kaikkina arkipäivinä viikolla 52 ja 1. Lääkäreiden vastaanotot ja röntgen ovat auki päiväaikaan arkisin viikolla 52 ja 1. Kipupoliklinikka on suljettu 27.12 – 29.12.2023. Kuntoutusosasto on suljettu viikosta 52 lähtien. |
Tieteellinen tutkimustoiminta on aina ollut yksi Ortonin toiminnan ja hyvän laadun kulmakivistä.
Vuonna 2020 Orton oli mukana 31 julkaistussa tieteellisessä artikkelissa ja Ortonin omaan julkaisusarjaan saatiin myös yksi uusi väitöskirja.
”Suuri osa tutkimuksista painottuu tuki- ja liikuntaelimistön ongelmien, kivunhoidon ja kuntoutuksen alueelle, mutta toimintamme on monipuolista sisältäen mm. solutason ja uusien innovaatioiden tutkimusta”, kertoo tutkimusjohtaja Leena Ristolainen.
Paluuta huipulle rakentava jääkiekkoilija Jesse Puljujärvelle, 25, on tehty molempiin lonkkiin uudelleenpinnoitus New Yorkissa. Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Tuomo Karila Ortonista kertoo Ylen haastattelussa mitä lonkkien uudelleenpinnoituksessa tehdään. Karila useita kertoja toiminut Suomen olympiajoukkueen lääkärinä.
Tuomo Karila kertoo, ettei lonkkien uudelleenpinnoituksia tehdä Suomessa tällä hetkellä ollenkaan.
Aktiivisesti liikkuvan, Suomen jääkiekkomaajoukkueen pitkäaikaisen valmentajan Hannu Aravirran vasen polvi alkoi kipeytyä viime kesän lopulla, ja syksyn mittaan kävely muuttui tuskalliseksi. Oma lääkäri ohjasi ortopedi Tuomo Karilan vastaanotolle Ortoniin. Tutkimusten jälkeen diagnoosi oli selvä: polvessa nivelrikko – edessä tekonivelleikkaus.
Leikkaus tehtiin tammikuussa, ja toipuminen on sen jälkeen edennyt hyvin. Aravirta on noudattanut tunnollisesti saamiaan kuntoutusohjeita, tehnyt polven liikkuvuusharjoituksia ja lisännyt hiljalleen kävelylenkkien pituutta.
Aravirta ja Karila tapasivat jälleen maaliskuussa kontrollikäynnillä. Karila tarkasteli polven liikeratoja ja kyseli tuntemuksista. Hyvin olivat liikeradat jo palautuneet, ja nyt oli lupa pidentää kävelylenkkejä sekä lisätä myös kuntopyöräharjoittelua.
– Oleellista alkuvaiheessa on maltti: pitää kuunnella kehoa, saada polviniveleen hyvät liikeradat ja antaa pehmytosien parantua kunnolla. Vasta näiden jälkeen on voimaharjoitusten aika, tähdentää Karila.
Aravirta on Karilan mukaan ihanteellinen potilas, joka ymmärtää maltin merkityksen.
– Joskus nuorempia, liian kilpailuhenkisiä tekonivelpotilaita joutuu enemmänkin toppuuttelemaan.
Urheilutausta tuo perspektiiviä ortopedin työhön
Tuomo Karila on entinen MM-tason painija, jolla on omakohtaista kokemusta polven nivelrikosta ja tekonivelleikkauksesta.
– Urheilijatausta antaa perspektiiviä – rasituksen sieto on hyvin yksilöllistä. Lisäksi omakohtainen kokemukseni polviongelmista on auttanut ymmärtämään, että jokainen etenee kuntoutumisessaan omaa tahtia. Sitä yritän kaikille potilailleni tähdentää.
Ortonissa Karila tekee paitsi polven ja lonkan tekonivelleikkauksia, myös muita ortopedisia toimenpiteitä. Hän hoitaa mm. urheiluvammoja.
Kympin arvoista palvelua
Hannu Aravirta on tyytyväinen paitsi kuntoutuvaan, kivuttomaan polveensa, myös hoitokokonaisuuteen Ortonissa.
– Sain leikkausta edeltävällä käynnillä erittäin hyvän kokonaiskuvan tulevasta leikkauksesta ja sen jälkeisestä toipumisesta. Osastolla olin kaksi yötä leikkauksen jälkeen, ja fysioterapeutti antoi tarkat ohjeet kotikuntoutukseen. Ortopedini Tuomo oli käytettävissä puhelimen päässä, jos jotain huolta tai kysyttävää ilmenisi. Suuret kiitokset Ortonin henkilökunnalle – sain kympin arvoista palvelua!
