Suomen Kipu ry on valinnut vuoden auttajaksi 2023 Orton Kipuklinikan kiitoksena hyvästä työstä kipupotilaiden parissa. Yhteistyössä Tempurin kanssa myönnetty lahjakortti ojennettiin Ortonin asiantuntijoille I love me -messuilla 22.9.2023.
Messuilla kuultiin puheenvuoro aiheesta: Mikä on unen merkitys kivunhoidossa? Asiantuntijoina olivat Suomen Kipu ry toiminnanjohtaja Jenni Tarhanen, Ortonin Kipuklinikan sairaanhoitajat Satu Walsh ja Juuso Saarinen sekä Tempurin nukkumisergonomian asiantuntija Tommi Närvänen. Kuvassa takana myös Ortonin Kipuklinikan johtava lääkäri Kristiina Kokkonen.
Huolto- ja korjaustyöt ovat valmistumassa, ja allas sekä naisten pukuhuonetilat ovat normaalissa käytössä taas maanantaista 1.9. alkaen.
Naisten pukuhuone- ja saunatilat ovat olleet kesän 2025 ajan poissa käytöstä korjaustöiden vuoksi. Tämä on aiheuttanut muutoksia sekä miesten että naisten pukuhuonetilojen käyttöön. Lisäksi Ortonin terapia-allas on ollut suljettuna elokuun viimeisen viikon huoltotöiden vuoksi.
Lämpimästi tervetuloa terapia-altaalle ja vesivoimisteluun jälleen syyskuussa!
Tarjoamme polikliinista moniammatillista kuntoutusta ja kipupotilaiden polikliinisia kuntoutusarvioita, mutta 1.1.2024 alkaen emme enää ympärivuorokautisesti, eli talossa yöpymisen mahdollisuus päättyy vuoden vaihteessa.
Käden vaivat voivat vaikeuttaa arkea monin tavoin. Ortonin uusi käsikirurgi Jarkko Vasenius auttaa kaikissa käden ja ranteen vaivoissa vuosien kokemuksella ja mikrokirurgisella tarkkuudella.
Jarkko Vasenius on erikoistunut sekä akuutteihin vammoihin että pitkäaikaisten tilojen hoitoon. Tällaisia ovat esimerkiksi murtumat, jänne-, hermo-, ja nivelsidevammat, gangliot sekä rannekanavaoireyhtymä.
”Vastaanotolleni kannattaa hakeutua niin äkillisten vammojen kuin pitkäaikaisempien ongelmien vuoksi. Varttuneemman väen käden ja ranteen alueen nivelrikot sekä Dupuytrenin kontrakturan hoito ovat ydinosaamistani”, Vasenius kertoo.
Vaseniuksella on pitkä kokemus huippu-urheilijoiden vammojen ja erityisongelmien hoidosta, mutta hän painottaa, että käden ja ranteen vammat koskettavat kaikkia ikäryhmiä ja syntyvät usein myös vapaa-ajalla. Hän suhtautuu varovaisesti harrastuksiin, jotka kuormittavat erityisesti sormia tai altistavat tapaturmille.
”Vaikka rakastan vuoristossa liikkumista, itse en harrasta kiipeilyä, koska siinä sormet ovat niin kovilla. En myöskään sirkkelöi tai käytä klapikonetta – kirves ja moottorisahakin on parempi vaihtoehto klapien tekoon. Olen nähnyt niin paljon niistä tulleita vammoja.”
Tarvitaanko aina leikkausta?
Vasenius on ollut kehittämässä kotimaista ranteen ja peukalon tyvinivelen tähystyskirurgiaa ja tekee avoimet ja tähystystoimenpiteet suurentavaa optiikkaa hyödyntäen. Kaikkia käden vaivoja ei kuitenkaan tarvitse hoitaa leikkauksella. Keinovalikoimaan kuuluvat myös lastoitukset, lääke- ja pistoshoidot sekä kuntouttava harjoittelu.
Mikäli leikkaus on tarpeen, Ortonissa potilas pääsee hoitoon nopeasti. Useimmat toimenpiteet voidaan tehdä päiväkirurgisesti, jolloin kotiin pääsee vielä samana päivänä.
Orton on suomalaisen käsikirurgian kehto
Ortonilla on pitkä historia käsikirurgian koulutuspaikkana, sillä sairaala oli maan ensimmäinen käsikirurgien koulutuspaikka. Tänä päivänä Orton tarjoaa potilaille huippuluokan osaamista usean käsikirurgin voimin ja nopean pääsyn hoitoon.
👉 Jos kärsit käden tai ranteen kivuista, hermopinteistä, nivelrikosta tai tapaturmavammoista, varaa aika Ortoniin käsikirurgi Jarkko Vaseniukselle tai Tove Palmgren-Soppelalle.
Juulian työparina toimivalle Cremalle on opetettu haistamaan ja ilmaisemaan biomarkkereiden muutos kiputilanteessa. Koira ilmaisee asiasta niin kauan kunnes kipua hoidetaan tavalla, joka auttaa.
Tästä kivunilmaisusta hyötyvät eniten henkilöt, joiden kiputilanne vaihtelee kovasti ja kipu nousee yllättäen ilman ennakkovaroitusta. Creman kanssa voidaan tehdä myös aktiivista harjoittelua, jossa vain mielikuvitus on rajana.
Creman vastaanottoajat ovat keskiviikkoisin ja perjantaisin ja kerrallaan 60 min, josta aktiivista työskentelyä koiran kanssa on 30 min. Tämän jälkeen Cremalla on ”lakisääteinen” tauko.
Creman aikojen varaus tapahtuu joko puhelimitse numeroon 040 6300 740 tai voit jättää soittopyynnön tekstiviestitse tai Juulian sähköpostiin.
Tutkimusryhmämme vastaanotti 11.1.2024 Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiön 20 000 € apurahan lasten, nuorten ja ikääntyvien hyvinvoinnin edistämiseen. Tieteellinen tutkimusryhmä koostuu Ortonin, HUSin, Jyväskylän yliopiston ja 4Fysio Oy:n tutkijoista.
Tutkimuksemme aihe on fasciamanipulaatio cerebral palsy (CP)-lapsen kuntoutuksessa.
Tarkoituksena on tehdä laadullinen haastattelututkimus CP-lapsen vanhemmille ja fysioterapeutille ja havainnoida, miten faskiamanipulaatio vaikuttaa tutkittavan koulunkäyntiin, arjessa selviytymiseen ja kuntoutumiseen.
Tieteellinen tutkimus Ortonissa tehdään tuki- ja liikuntaelinsairauksiin liittyvää tieteellistä tutkimusta niin perus- kuin kliinisen tutkimuksen puitteissa. Väitöstutkimukset julkaistaan osana omaa Tieteellinen tutkimus Orton -julkaisusarjaa. Tutkimuksen avulla kehitetään Ortonin hoidon vaikuttavuutta ja seurataan hoitotuloksia. Tuloksia hyödynnetään terveydenhuollon kehittämisessä niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Riippumaton tutkimustoiminta rahoitetaan pääosin STM:n valtion yliopistotasoisille tutkimuksille valtion tutkimusrahoitus -järjestelmästä.
Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiö on vuonna 1988 perustettu yleishyödyllinen säätiö, joka edistää lasten, nuorten ja ikääntyvien hyvinvointia Suomessa sekä ylläpitää Helsingin Katajanokalla sijaitsevaa kotimuseota.
Viimeisimmässä Työterveyslääkäri-lehdessä 4/2023 julkaistiin ortopedi Heikki Östermanin artikkeli selkäpotilaan hoidosta.
Artikkelin johdanto:
Yleensä selkävaivojen hoito sujuu konservatiivisesti hoitosuositusten mukaan. Joskus oireilu ja työkyvyttömyys kuitenkin pitkittyvät eivätkä lääkitys ja seuranta enää auta. Milloin selän kuvantamistutkimuksia kannattaisi harkita ja milloin potilas pitäisi ohjata ortopedin konsultaatioon ja leikkausharkintaan?
Kesäolympialaisiin valmistautuminen käy tällä hetkellä kuumimmillaan, ja moni urheilija metsästää yhä kiivaasti paikkaansa olympiajoukkueessa. Lippunsa tapahtumassa ovat jo varmistaneet joukkueen lääkärit, Ortonin ortopedit Tuomo Karila ja Ilkka Räsänen, jotka odottavat tulevaa pestiään innostuneina: onhan kyseessä kunniatehtävä, jota tehdään puhtaasta rakkaudesta urheilua kohtaan.
Tuomo Karila (vas.) ja Ilkka Räsänen ovat ortopedeinä hoitaneet lukuisia ammattiurheilijoita jo yli 20 vuoden ajan.
Tuomo Karila (vas.) ja Ilkka Räsänen ovat ortopedeinä hoitaneet lukuisia
ammattiurheilijoita jo yli 20 vuoden ajan.
Tuomo Karila ja Ilkka Räsänen ovat Ortonissa toimivia kokeneita ortopedejä. Karilan erityisosaamista on urheilukirurgian lisäksi tekonivelkirurgia ja Räsäsellä erityisesti polven tähystys- ja olkapääkirurgia. Molempien mittava kokemus urheiluvammojen hoidossa juontaa juurensa heidän ammattiurheilijataustaansa: Karila on entinen MM-tason painija ja Räsänen yleisurheilija päälajinaan keskipitkän matkan juoksu.
Tulevat olympialaiset ovat Karilalle jo kuudennet, joissa hän toimii lääkärinä. Räsäselläkin on takana jo useammat vastaavat kilpailut lääkärin ominaisuudessa.
– Ensimmäistä kertaa olen ollut olympialaisissa itse urheilijana Suomen painijoukkueessa
vuonna 1992. Silloinen joukkuelääkäri piti meistä niin hyvää huolta, että nyt tavallaan maksetaan velkoja takaisin, Karila sanoo.
Suuren urheilujuhlan tunnelmaa aitiopaikalta
Monikaan ei välttämättä tiedä, että olympiajoukkueen huoltotiimin jäsenet, lääkärit mukaan lukien, toimivat suurimmaksi osaksi vapaaehtoisvoimin.
– Kyseessä ei ole varsinaisesti työ. Hoidamme urheilijoita työksemme, mutta olympialaisiin lähdemme puhtaasti rakkaudesta urheiluun. Se on kunniatehtävä, jota ei tehdä rahan takia vaan mahdollisuudesta olla mukana edustamassa Suomea ja tukemassa urheilijoita, Karila ja Räsänen kertovat.
Heinäkuun lopulla koittava rupeama olympialaisissa kestää molemmilla noin 2–3 viikkoa. Olympiakylästä ei tuona aikana oikeastaan poistuta, ja Pariisin nähtävyyksiä saattaa korkeintaan nähdä vilaukselta kuljetusbussien ikkunoista. Harmaa arki on kokemuksesta kuitenkin hyvin kaukana.
– Elämme siellä omassa pienessä kuplassa. On aina hienoa nähdä, kuinka miljoonakaupungeissa hullaannutaan ja koko olympiakylä yhdessä elää ja hengittää urheilua. Tunteiden vuoristorata on suuri, ja koko joukkue kokee yhdessä niin voitot kuin pettymykset, Räsänen sanoo.
– Välillä siellä kentän laidalla jännittää enemmän kuin itse jännitti urheilijana, Karila lisää.
Tavoitteena tukea urheilijoita parhaaseen mahdolliseen suoritukseen
Sekä Karilalla että Räsäsellä on tuleviin kesäolympialaisiin yksi tärkein toive: että he olisivat joukkueen tarpeettomimpia henkilöitä, eli urheilijat pysyisivät terveinä ja hyväkuntoisina.
– Tietysti parasta olisi, ettei urheilijoille tulisi haavoja, vammoja tai vaikka flunssaa. Se on myös lääkärinä sydäntä särkevää, jos suoritus menee pilalle, vaikka flunssan takia, eikä meilläkään ole siihen mitään ihmerohtoja saatavilla, he toteavat.
Oma urheilutausta auttaa ymmärtämään olympialaisia kokemuksena myös urheilijan näkökulmasta. Vastaan voi tulla tilanteita, joissa joukkuelääkäri joutuu toppuuttelemaan urheilijaa, joka haluaa terveysriskinkin uhalla ottaa osaa kilpailuun.
– Olemme tosi inhimillisten asioiden kanssa tekemisissä, kun urheilijat ovat todella motivoituneita ja menestyksennälkäisiä. Oman taustamme vuoksi pystymme puhumaan samaa kieltä ja antamaan empatiaa oikeissa tilanteissa, Räsänen painottaa.
Millaista menestystä Suomelta voi sitten odottaa tulevissa kesäolympialaisissa? Sitä kumpikaan ei uskalla lähteä veikkaamaan.
– Urheilun suola on siinä, että voi sattua ihan mitä vain. Potentiaalisia voittajia voi olla yhdessä lajissa 6–8 urheilijaa. Se on aina päivän suorituksesta kiinni, mutta toki jos Suomi menestyy, on se myös meille suuri juhlan paikka.
