Suomalaistutkijoiden tutkimus osoittaa, että murrosiän kasvupyrähdyksen jälkeen kehittyvillä välilevymuutoksilla ja niiden laajuudella saattaa olla yhteys aikuisiän alaselkäkipuun. Tutkimus palkittiin arvostetulla ISSLS (International Society for the Study of the Lumbar Spine) Prize -palkinnolla ja se on julkaistu European Spine Journal -lehdessä toukokuussa 2022.

Nikamavälilevymuutosten syntymekanismia ja kehitystä on tutkittu vuosikymmenten ajan. Ensimmäisissä 1990-luvun alkupuolella julkaistuissa tutkimuksissa osoitettiin nikamavälilevymuutoksia lannerangan magneettitutkimuksissa jo teini-ikäisillä nuorilla. Nikamavälilevyn vesipitoisuuden alenemaa, jota on normaalisti pidetty ”kulumamuutoksena”, todettiin sekä oireettomilla että selkäkipuisilla nuorilla.

Nämä löydökset herättivät tuolloin useita kysymyksiä: Missä iässä välilevymuutokset ilmaantuvat ja mikä on niiden luonnollinen kulku? Onko kyseessä välilevyjen kulumaprosessin alku vai ovatko muutokset palautuvia? Ennustavatko nämä varhaiset muutokset selkäkipua aikuisiällä?

Professori Dietrich Schlenzka ja dosentti Kalevi Österman käynnistivät vuonna 1994 oman monivuotisen seurantatutkimuksen, johon osallistui yli tervettä 90 lasta ja nuorta. Heille tehtiin lannerangan magneettitutkimus  8-, 11- ja 18- vuotiaina.

Vuonna 2021 tutkimusryhmä kutsui kaikki alkuperäisessä tutkimuksessa mukana olleet jatkotutkimukseen. Mukaan saatiin 51 tutkittavaa, jotka nyt olivat noin 34-vuotiaita. Tutkimuksen päätuloksena todettiin 34 vuoden iässä selkäkipuja raportoivilla tutkittavilla olleen merkittävästi enemmän nikamavälilevyjen vesipitoisuuden alenemaa jo 18-vuotiaana tehdyssä magneettitutkimuksessa kivuttomiin ikätovereihin verrattuna.

Perintötekijöillä vaikutusta – omalla elämäntavalla kuitenkin iso merkitys

Aiemmissa tutkimuksissa perintötekijöiden on osoitettu olevan merkittävässä roolissa (34–74%) ”kulumamuutosten” synnyssä ja kehityksessä; myös taipumus alaselkäkipuun vaikuttaa olevan jossain määrin (30-46%) perinnöllistä.

”Perintötekijät yksin eivät kuitenkaan määritä kohtaloamme, vaan meistä jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa oman selkämme hyvinvointiin muun muassa painonhallinnalla, tupakoimattomuudella ja säännöllisellä liikunnalla”, muistuttaa LT Teija Lund.

Tutkimus toteutettiin Tieteellinen tutkimus Ortonin ja Helsingin yliopistollisen sairaalan (HUS)  yhteistyönä. Arvostettu ISSLS Prize -palkinto luovutettiin tutkimusryhmälle ja tutkimus esiteltiin ISSLS:n vuosikokouksessa Bostonissa toukokuussa 2022.

Tutustu tutkimukseen: Aavikko A, Lohman M, Ristolainen L, Kautiainen H, Österman K, Schlenzka D, Lund T. ISSLS prize in clinical science 2022: accelerated disc degeneration after pubertal growth spurt differentiates adults with low back pain from their asymptomatic peers. Eur Spine J 2022 May;31(5):1080-1087

Tutkimusryhmä:  LT Anni Aavikko, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, Päijät-Hämeen Keskussairaala; Dosentti Martina Lohman, radiologian erikoislääkäri, HUS; Dosentti Leena Ristolainen, tutkimusjohtaja, Tieteellinen tutkimus Orton; ​​FT Hannu Kautiainen, Medcare Oy; Dosentti Kalevi Österman, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, Tieteellinen tutkimus Orton; Professori Dietrich Schlenzka, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, Tieteellinen tutkimus Orton; LT Teija Lund, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, HUS

Ortonin Kipuklinikan ylilääkäri Kristiina Kokkonen väittelee liikunnan vaikutuksista rintasyöpäpotilaiden toimintakykyyn ja elämänlaatuun.

Suuremmalla fyysisellä aktiivisuudella on todettu rintasyöpää ehkäisevää vaikutusta ja syöpäkuolleisuus on vähäisempää enemmän liikkuvilla. Rintasyöpää sairastavien naisten elämänlaatu ja fyysisen aktiivisuuden taso vähenevät diagnoosin jälkeen. Heikompi fyysinen kunto vaikuttaa toimintakykyyn ja oirekuormitukseen syövän hoitojen aikana. Rintasyövän jälkeenkin liian moni kärsii heikentyneestä toimintakyvystä ja elämänlaadun heikkenemisestä.

Kristiina Kokkosen tutkimuksessa selvitettiin säännöllisen liikunnan mahdollisuuksia ja vaikutuksia rintasyöpäpotilailla hoidon eri vaiheissa. Liikunta sekä hoitojen aikana että niiden jälkeen tukee rintasyöpää sairastavan elämänlaatua, fyysistä kuntoa ja toimintakykyä. Aktiivisen liikunnallisen kuntoutuksen tulisikin olla osa rintasyöpäpotilaan hoitoa sairauden kaikissa vaiheissa.

LL Kristiina Kokkonen: ”Benefits of physical activity on quality of life and physical functioning in breast cancer patients”.

Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan väitöstilaisuus järjestettiin 17.4.2025. osoitteessa HUS Siltasairaala, 3. kerros, luentosali Töölö, Haartmaninkatu 4.

Väitöskirja on luettavissa Heldassa.

Lue Ortonissa tehtävästä tieteellisestä tutkimuksesta.

Meilahden uudisrakennushanke – Siltasairaala ja Syöpäkeskus ovat avautuneet. Osa Ortoninkin yksityisvastaanotoista HUSin virka-ajan ulkopuolella on siirtynyt uusiin, upeisiin tiloihin, kun esim. neurokirurgian toiminnot siirtyivät Siltasairaalaan Töölön sairaalasta.

Syöpäkeskuksessa puolestaan osa Ortonin syöpälääkäreiden vastaanotoista on nyt uudisrakennuksen 4. kerroksessa.

Ortonin vastaanottoja uudessa Siltasairaalassa pitävät neurokirurgit Mika Niemelä ja Anna Piippo-Karjalainen.

Syöpäkeskuksessa vastaanottoja pitävät mm. syöpätautien erikoislääkärit Leena Kankaanranta ja Tarja Ruotsalainen. Katso kaikki syöpätautien asiantuntijat tästä.

Orton saavutti jälleen paikan Newsweekin World’s Best Hospitals -listauksessa, jossa esitellään maailman parhaat sairaalat. Listaus tarjoaa potilaille ja terveydenhuollon ammattilaisille tärkeää tietoa sairaaloiden laadusta, ja auttaa tekemään perusteltuja päätöksiä hoitopaikan valinnassa.

Vuoden 2025 listauksessa arvioitiin sairaaloita 30 eri maasta. Arviointikriteereinä käytettiin muun muassa asiantuntijakyselyjä, potilaskokemuksia, sairaaloiden laatumittareita sekä potilaskyselyjä. Tulokset julkaistiin maaliskuussa 2025.

Orton sijoittui Suomen listauksessa sijalle 10, ainoana yksityissairaalana yliopisto- ja keskussairaaloiden joukossa.

1. HUS Helsingin yliopistollinen sairaala
2. Tampereen yliopistollinen sairaala Tays
3. Turun yliopistollinen keskussairaala Tyks
4. KYS Kuopion yliopistollinen sairaala
5. OYS Oulun yliopistollinen sairaala
6.  Päijät-Hämeen keskussairaala
7. Sairaala Nova, Keski-Suomen keskussairaala
8. Vaasan keskussairaala
9.  Keski-Pohjanmaan keskussairaala
10. Orton
11. Pohjois-Karjalan keskussairaala
12. Satakunnan keskussairaala
13. Seinäjoen keskussairaala
14.  Lapin keskussairaala
15. Savonlinnan keskussairaala

Arviointi kattoi yli 2 400 sairaalaa, ja joista listaukseen nostettiin 250 parasta. Maailmanlaajuisesn listan kärjessä ovat muun muassa Mayo Clinic (USA), Cleveland Clinic (USA), Toronto General Hospital (Kanada), Johns Hopkins Hospital (USA) ja Karolinska Universitetssjukhuset (Ruotsi). Paras suomalainen sairaala maailmanlaajuisella listalla oli HUS sijalla 43. ​

Lisätietoja Newsweekin verkkosivuilla.

Huolto- ja korjaustyöt ovat valmistumassa, ja allas sekä naisten pukuhuonetilat ovat normaalissa käytössä taas maanantaista 1.9. alkaen.

Naisten pukuhuone- ja saunatilat ovat olleet kesän 2025 ajan poissa käytöstä korjaustöiden vuoksi. Tämä on aiheuttanut muutoksia sekä miesten että naisten pukuhuonetilojen käyttöön. Lisäksi Ortonin terapia-allas on ollut suljettuna elokuun viimeisen viikon huoltotöiden vuoksi.

Lämpimästi tervetuloa terapia-altaalle ja vesivoimisteluun jälleen syyskuussa!

Tutustu syksyn 2025 vesivoimisteluryhmien ja kuntosaliharjoittelun aikatauluun. 

Kiitämme asiakkaitamme kärsivällisyydesta ja pahoittelemme huoltotöistä aiheutunutta harmia.

Käden vaivat voivat vaikeuttaa arkea monin tavoin. Ortonin uusi käsikirurgi Jarkko Vasenius auttaa kaikissa käden ja ranteen vaivoissa vuosien kokemuksella ja mikro­kirurgisella tarkkuudella.

Jarkko Vasenius on erikoistunut sekä akuutteihin vammoihin että pitkäaikaisten tilojen hoitoon. Tällaisia ovat esimerkiksi murtumat, jänne-, hermo-, ja nivelsidevammat, gangliot sekä rannekanavaoireyhtymä.

”Vastaanotolleni kannattaa hakeutua niin äkillisten vammojen kuin pitkäaikaisempien ongelmien vuoksi. Varttu­neemman väen käden ja ranteen alueen nivelrikot sekä Dupuyt­renin kontrak­turan hoito ovat ydinosaa­mistani”, Vasenius kertoo.

Vaseniuksella on pitkä kokemus huippu-urheilijoiden vammojen ja erityisongelmien hoidosta, mutta hän painottaa, että käden ja ranteen vammat koskettavat kaikkia ikäryhmiä ja syntyvät usein myös vapaa-ajalla. Hän suhtautuu varovaisesti harrastuksiin, jotka kuormittavat erityisesti sormia tai altistavat tapaturmille.

”Vaikka rakastan vuoristossa liikkumista, itse en harrasta kiipeilyä, koska  siinä sormet ovat niin kovilla. En myöskään sirkkelöi tai käytä klapikonetta – kirves ja moottorisahakin on parempi vaihtoehto klapien tekoon. Olen nähnyt niin paljon niistä tulleita vammoja.”

Tarvitaanko aina leikkausta?

Vasenius on ollut kehittämässä kotimaista ranteen ja peukalon tyvinivelen tähystyskirurgiaa ja tekee avoimet ja tähystystoimenpiteet suurentavaa optiikkaa hyödyntäen. Kaikkia käden vaivoja ei kuitenkaan tarvitse hoitaa leikkauksella. Keinovalikoimaan kuuluvat myös lastoitukset, lääke- ja pistoshoidot sekä kuntouttava harjoittelu.

Mikäli leikkaus on tarpeen, Ortonissa potilas pääsee hoitoon nopeasti. Useimmat toimenpiteet voidaan tehdä päiväkirurgisesti, jolloin kotiin pääsee vielä samana päivänä.

Orton on suomalaisen käsikirurgian kehto

Ortonilla on pitkä historia käsikirurgian koulutuspaikkana, sillä sairaala oli maan ensimmäinen käsikirurgien koulutuspaikka. Tänä päivänä Orton tarjoaa potilaille huippuluokan osaamista usean käsikirurgin voimin ja nopean pääsyn hoitoon.

👉 Jos kärsit käden tai ranteen kivuista, hermopinteistä, nivelrikosta tai tapaturmavammoista, varaa aika Ortoniin käsikirurgi Jarkko Vaseniukselle tai Tove Palmgren-Soppelalle.