Orton keskittyy jatkossa HUSin potilaiden tekonivelleikkauksiin. Muutoksen myötä Ortonin yksityissairaalatoiminta, mukaan lukien Kipuklinikan toiminta nykyisessä muodossaan, päättyy 31.3.2026.
Haluamme kertoa Ortonin ja Kipuklinikan tilanteesta mahdollisimman avoimesti, mutta moni käytännön seikka on vielä täsmentymättä. Kipuklinikan jatkosta ei ole vielä lopullisia päätöksiä, emmekä valitettavasti tiedä, minkälaiseksi toiminta muotoutuu.
Kipuklinikka ei valitettavasti voi ottaa vastaan uusia potilaita, sillä emme pystyisi tarjoamaan heille pitkäjänteistä hoitoa. Haluamme varmistaa, että nykyiset potilaamme saavat hoitoa normaalisti 31.3.2026 saakka, ja keskitymme heidän hoitoonsa.
Ymmärrämme hyvin, että muutos herättää huolta. Teemme parhaamme, jotta potilaiden hoito ei katkeaisi yhtäkkisesti. Päivitämme tietoa heti, kun tiedämme lisää.
Kiitos ymmärryksestä ja pahoittelut kipupotilaillemme siitä, etteivät jatkohoitomahdollisuudet ole vielä selvillä.
HUS siirtää tekonivelleikkaustoimintansa Ortoniin vaiheittain parantaakseen hoitoon pääsyä. HUSin omistaman Ortonin tavoitteena olisi jatkossa palvella HUSin potilaita. Ortonin yksityissairaalatoimintaa suunnitellaan lakkautettavaksi.
Suunnitelmana olisi siirtää HUSin tekonivelleikkaukset Ortoniin vaiheittain, ja palvella alueen tekonivelpotilaita luotettavasti ja laadukkaasti.
Tekonivelsairaala Ortonin toiminnan suunnitellaan alkavan 1.4.2026. Samalla Ortonin nykymuotoisen toiminnan yksityissairaalana on tarkoitus päättyä.
Yksityispotilaidemme hoito
Hoidamme potilaitamme normaaliin tapaan 31.3.2026 saakka. Leikkaukset toteutetaan suunnitellusti.
Vastaanottoajat Ortonin tai HUSin asiantuntijoiden yksityisvastaanotoille ovat mahdollisia 31.3. saakka. Jos hoitosi on jatkunut pitkään, suosittelemme keskustelemaan jatkohoidosta yhdessä sinua hoitaneen asiantuntijan kanssa.
Hoidamme potilaamme mahdollisimman hyvin myös muutosvaiheessa. Esimerkiksi niiden potilaiden, joiden leikkaus ajoittuu maaliskuulle, jälkitarkastukset sovitaan yksilöllisesti.
Miten Ortoniin pääsee jatkossa?
Hoitoomme tullaan 1.4. alkaen HUSin erikoissairaanhoidon lähetteellä. Lähetteen voi saada terveysasemalta, julkisesta sairaalasta tai yksityiseltä lääkäriasemalta. Potilaalle hoito tulee maksamaan HUSin normaalien asiakasmaksujen verran.
Orton muuttuu ja kasvaa
Ortonin toiminnan ydin on pysynyt samana läpi vuosikymmenten: autamme asiakkaitamme kohti parempaa terveyttä ja elämänlaatua. Suunniteltu muutos yksityissairaalasta HUSin omaksi tekonivelsairaalaksi on meille merkittävä, ja se tulisi kasvattamaan hoidettavien potilaidemme määrää. Tavoitteena on, että julkisen sektorin asiakkaat pääsevät aiempaa nopeammin leikkaukseen.
Ortonin tekonivelkirurgian hoitotulokset ovat alan kärkeä, ja asiakkaiden tyytyväisyys on erittäin hyvällä tasolla. Suomen ensimmäinen lonkan kokotekonivelleikkaus tehtiin sairaalassa vuonna 1967, jolloin sairaalan omisti Invalidisäätiö. Historiamme tekonivelten erikoisosaajana on pitkä, ja suunnitelman toteutuessa palvelumme olisivat entistä useamman potilaan saatavilla.
Kiitämme lämpimästi asiakkaitamme. Tavoitteenamme on jatkaa potilaiden auttamista toisessa, mutta entistä vahvemmassa toimintamuodossa.
HUS on tiedottanut 12.1., että se perustaa oman yliopistosairaalatasoista hoitoa tarjoavan tekonivelsairaalan parantaakseen hoitoon pääsyä. Tekonivelsairaala Orton keskittyy lonkan ja polven tekonivelleikkauksiin, ja sen toiminnan on tarkoitus alkaa 1.4.2026.
Tiedotamme potilaillemme asiasta mahdollisimman pian lisää.
Ortonin fysioterapeutit järjestävät polven tekonivelleikkauksessa käyneille potilaille allasharjoitteluryhmän, joka tarjoaa lempeän ja tehokkaan tavan leikkauksesta kuntoutumiseen.
Vedessä harjoittelu vähentää turvotusta, helpottaa polven liikelaajuuden palauttamista ja aktivoi lihaksia ilman liiallista kuormitusta. Vesi tekee harjoittelusta kivuttomampaa ja mahdollistaa liikkeet, jotka kuivalla maalla tuntuisivat vielä haastavilta.
Ryhmässä saat paitsi turvallista ja yksilöllisesti ohjattua liikuntaa, myös hyödyllistä tietoa kuntoutuksen etenemisestä sekä vinkkejä harjoitteluun kotona.
Aika: Tiistaisin klo 13–14, alkaen 18.11.2025 Paikka: Ortonin terapia-allas (veden lämpö +32°C) Ryhmän koko: enintään 5 osallistujaa Ohjaajat: Ortonin kokeneet fysioterapeutit Hinta: kertamaksu 15,30 € tai 10 kerran kortti 133,60 €
Allasharjoittelu voidaan aloittaa noin kolmen viikon kuluttua leikkauksesta, kun haava on täysin parantunut.
Navigointilaitteen ansiosta instrumentin kulkua luun sisällä pystytään seuraamaan leikkauksessa reaaliaikaisesti. Huolellisella tekniikalla saavutetaan jopa millimetrin tarkkuus ruuvin asemoinnissa.
Kirurgi ja GPS – kuulostaa erikoiselta yhdistelmältä, mutta juuri näin uuden sukupolven navigaatio toimii selkäleikkauksissa. Ortonissa alkusyksystä käyttöön otettu, uusi navigaatiolaite mahdollistaa tarkan leikkaustuloksen ja nopean toipumisajan.
Selkärangan leikkauksissa käytettävä navigointi toimii kirurgin apuna kuin virtuaalinen kartta. Se auttaa kirurgia suorittamaan työn tarkemmin ja turvallisemmin. Navigointitekniikka on ollut Ortonissa käytössä jo vuosia, mutta aiempaa modernimman navigointilaitteen ansiosta tekniikka saadaan entistäkin tarkemmalle tasolle. Lisäksi uusi navigaatiolaitteisto mahdollistaa mini-invasiivisella eli vähän kajoavalla tekniikalla tehtävän selän deesikirurgian.
Pienet arvet
Tyypillinen navigaation avulla leikattava potilas kärsii selän yliliikkuvuudesta eli asento- ja kuormitusriippuvaisesta selkäkivusta. Kipua tuntuu tietynlaisessa liikkeessä, mutta ei välttämättä levossa ollessa. Kipu syntyy siitä, että selkä ei ole tarpeeksi tukeva, ja rakenteet pääsevät liikkumaan liikaa. Kipu on usein hyvinkin rajoittavaa, jolloin arkiset askareet kuten esimerkiksi imurointi tai tavaroiden nostaminen eivät enää onnistu.
Ratkaisuna voi olla nk. deesileikkaus, jossa selkärangan kipeää kohtaa tukemaan asennetaan titaaniset ruuvit ja tangot.
”Ennen puhuttiin jäykistysleikkauksesta, joka ei ole kovin kuvaava termi. Ei selästä tule leikkauksen jälkeen sen jäykempää mitä ennenkään. Usein, kun kivusta päästään eroon, selän liikkuvuus on jopa parempi kuin ennen leikkausta” Ortonin neurokirurgi Kimmo Lönnrot kertoo.
Navigaatiotekniikka helpottaa sekä leikkauksen suunnittelua että sen teknistä suorittamista. Laitteen ansiosta voidaan leikkaus tehdä ns. mini-invasiivisella tekniikalla: pieni leikkausviilto riittää, ja metalliruuvit pystytään asentamaan navigaatiossa millintarkasti oikeaan paikkaan. Väärään paikkaan asennettu ruuvi voi aiheuttaa pahimmillaan kivuliaan hermovaurion.
Nopea toipuminen
Navigaation avulla tehdyt leikkausarvet ovat tavallista pienemmät, minkä ansiosta myös toipuminen on nopeampaa ja kivuttomampaa. Myös kipulääkkeitä kuluu vähemmän.
Sairaalaan jäädään yöksi tai kahdeksi. Viikon tai kahden päästä leikkauksesta normaalit arkipuuhat onnistuvat yleensä jo kivuttomasti. Parin kuukauden päästä alkaa kuntoutus, ja täydellä teholla pääsee harjoittelemaan jo noin kuuden kuukauden kuluttua leikkauksesta.
Vähän kajoavat leikkaukset onnistuvat vain navigoinnilla
Navigaatiolaitteisto helpottaa potilaan elämän lisäksi myös kirurgin työtä.
”Leikkauksen tekemistä navigaatiolla voisi hyvin verrata autolla ajoon GPS:n avulla. Ilmankin löytää perille, mutta navigaatiolaitteella se onnistuu varmemmin ja turvallisemmin”, Lönnrot toteaa.
Navigointitekniikka on ollut Ortonissa käytössä ainoana yksityissairaalana Suomessa jo useita vuosia. Tietämys leikkaustekniikasta on tänä aikana parantunut huimasti. Uudella, aiempaa modernimmalla navigointilaitteella on tehty jo ensimmäiset leikkaukset, ja lisää on tulossa.
”Huippuselkäkirurgisissa yksiköissä navigaatio on vakiintuneesti käytössä. Mini-invasiiviset eli vähän kajoavat leikkaukset onnistuvat vain navigoinnilla, joten on hienoa, että pystymme tarjoamaan sellaisia potilaillemme myös Ortonissa.”
Huolto- ja korjaustyöt ovat valmistumassa, ja allas sekä naisten pukuhuonetilat ovat normaalissa käytössä taas maanantaista 1.9. alkaen.
Naisten pukuhuone- ja saunatilat ovat olleet kesän 2025 ajan poissa käytöstä korjaustöiden vuoksi. Tämä on aiheuttanut muutoksia sekä miesten että naisten pukuhuonetilojen käyttöön. Lisäksi Ortonin terapia-allas on ollut suljettuna elokuun viimeisen viikon huoltotöiden vuoksi.
Lämpimästi tervetuloa terapia-altaalle ja vesivoimisteluun jälleen syyskuussa!
Röyhtäisykyvyttömyys aiheuttaa ilman kertymistä ruoansulatuskanavaan, ja tämä vuorostaan epämukavuutta ja ilmavaivoja. Siten röyhtäys on usein kutsumaton vieras, mutta jos röyhtäisykyky katoaa, sitä tulee nopeasti ikävä.
Vaivaan on tehokas mutta vähän tunnettu hoito, jota tarjotaan jo Suomessa. Hoito kiinnostaa myös naapurimaissa.
Syy löytyy yläosan lihaksesta
Jos ruokatorven yläosassa sijaitseva lihas ei rentoudu, ilma ei pääse poistumaan ruokatorvesta normaalisti. Seurauksena on ilman kertyminen ruoansulatuskanavaan, mikä aiheuttaa kipua ja ilmavaivoja.
”Potilaat ovat kertoneet paineen tunteen olevan pahimmillaan niin voimakas, että ainoa mikä helpottaa, on sormien työntäminen kurkkuun. Röyhtäisykyvyttömyys häiritsee erityisesti ruokailun jälkeen, ja haittaa siitä kärsivien elämää merkittävästi, kertoo Ahmed Geneid, korva-, nenä- ja kurkkutautien sekä foniatrian erikoislääkäri.
Röyhtäisykyvyttömyyden seurauksia
turvotus ja paineen tunne vatsassa ja rintakehässä
kertynyt ilma aiheuttaa kurinaa ja kurlausta kaulan ja rintakehän alueella
koska ilma ei poistu yläkautta, se kulkeutuu suolistoon aiheuttaen ilmavaivoja.
Ongelman lääketieteellinen nimi on Retrogradinen cricopharyngeus-dysfunkio (R-CPD) ja se tunnetaan myös nimellä no-burb-syndrooma.
Röyhtäisykyvyttömyydestä kärsivät tunnistavat ongelman yleensä helposti, mutta vaiva itsessään ei ole yleisesti tunnettu.
Poikkeuksellinen teho
Röyhtäisykyvyttömyyttä voidaan hoitaa pistämällä botuliinitoksiinia ruokatorven yläosan sulkijalihakseen. Toimenpide tehdään nukutuksessa, ja potilas kotiutuu samana päivänä. Viikon kuluessa injektiosta noin 90 % potilaista pystyy röyhtäisemään, ja oireet lievittyvät merkittävästi.
Poikkeuksellisen hoitomuodosta tekee se, että toisin kuin botuliinin muissa käyttöyhteyksissä, röyhtäisykyvyttömyyden hoidossa sen vaikutus on pysyvä. Vain alle 10 % potilaista joutuu ottamaan pistoksen uudelleen.
Röyhtäisykyvyttömyyttä hoidetaan Suomessa useissa yliopistosairaaloissa sekä sairaala Ortonin Ääniklinikalla. Ortonissa vaivaa hoitaa Ahmed Geneid.
”Hoitomuoto on suhteellisen uusi, ja Suomessa sitä on tarjottu vasta pari vuotta. Tehokkuutensa ansiosta hoito on vakiintumassa. Ortoniin tulee siihen liittyviä tiedusteluja esimerkiksi Ruotsista, joissa hoitomenetelmää ei vielä tarjota”, Geneid toteaa.
Orton saavutti jälleen paikan Newsweekin World’s Best Hospitals -listauksessa, jossa esitellään maailman parhaat sairaalat. Listaus tarjoaa potilaille ja terveydenhuollon ammattilaisille tärkeää tietoa sairaaloiden laadusta, ja auttaa tekemään perusteltuja päätöksiä hoitopaikan valinnassa.
Vuoden 2025 listauksessa arvioitiin sairaaloita 30 eri maasta. Arviointikriteereinä käytettiin muun muassa asiantuntijakyselyjä, potilaskokemuksia, sairaaloiden laatumittareita sekä potilaskyselyjä. Tulokset julkaistiin maaliskuussa 2025.
Orton sijoittui Suomen listauksessa sijalle 10, ainoana yksityissairaalana yliopisto- ja keskussairaaloiden joukossa.
HUS Helsingin yliopistollinen sairaala
Tampereen yliopistollinen sairaala Tays
Turun yliopistollinen keskussairaala Tyks
KYS Kuopion yliopistollinen sairaala
OYS Oulun yliopistollinen sairaala
Päijät-Hämeen keskussairaala
Sairaala Nova, Keski-Suomen keskussairaala
Vaasan keskussairaala
Keski-Pohjanmaan keskussairaala
Orton
Pohjois-Karjalan keskussairaala
Satakunnan keskussairaala
Seinäjoen keskussairaala
Lapin keskussairaala
Savonlinnan keskussairaala
Arviointi kattoi yli 2 400 sairaalaa, ja joista listaukseen nostettiin 250 parasta. Maailmanlaajuisesn listan kärjessä ovat muun muassa Mayo Clinic (USA), Cleveland Clinic (USA), Toronto General Hospital (Kanada), Johns Hopkins Hospital (USA) ja Karolinska Universitetssjukhuset (Ruotsi). Paras suomalainen sairaala maailmanlaajuisella listalla oli HUS sijalla 43.
Ortonin Kipuklinikan ylilääkäri Kristiina Kokkonen väittelee liikunnan vaikutuksista rintasyöpäpotilaiden toimintakykyyn ja elämänlaatuun.
Suuremmalla fyysisellä aktiivisuudella on todettu rintasyöpää ehkäisevää vaikutusta ja syöpäkuolleisuus on vähäisempää enemmän liikkuvilla. Rintasyöpää sairastavien naisten elämänlaatu ja fyysisen aktiivisuuden taso vähenevät diagnoosin jälkeen. Heikompi fyysinen kunto vaikuttaa toimintakykyyn ja oirekuormitukseen syövän hoitojen aikana. Rintasyövän jälkeenkin liian moni kärsii heikentyneestä toimintakyvystä ja elämänlaadun heikkenemisestä.
Kristiina Kokkosen tutkimuksessa selvitettiin säännöllisen liikunnan mahdollisuuksia ja vaikutuksia rintasyöpäpotilailla hoidon eri vaiheissa. Liikunta sekä hoitojen aikana että niiden jälkeen tukee rintasyöpää sairastavan elämänlaatua, fyysistä kuntoa ja toimintakykyä. Aktiivisen liikunnallisen kuntoutuksen tulisikin olla osa rintasyöpäpotilaan hoitoa sairauden kaikissa vaiheissa.
LL Kristiina Kokkonen: ”Benefits of physical activity on quality of life and physical functioning in breast cancer patients”.
Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan väitöstilaisuus järjestettiin 17.4.2025. osoitteessa HUS Siltasairaala, 3. kerros, luentosali Töölö, Haartmaninkatu 4.
Jos ruokatorven yläosassa sijaitseva lihas ei rentoudu, ilma ei pääse poistumaan ruokatorvesta normaalisti. Seurauksena on ilman kertyminen ruoansulatuskanavaan, mikä aiheuttaa kipua ja ilmavaivoja.
