Ruskeasuon ihmeestä nykypäivään
Tekonivelleikkauksistaan tunnetun Ortonin historia ulottuu sota-aikaan ja Invalidisäätiön ortopediseen sairaalaan.
Invalidisäätiö perustettiin vuonna 1940, kun Suomi oli kokenut itsenäisyytensä kovimman koettelemuksen. Talvisodasta toipuva kansakunta ymmärsi, että isänmaata puolustaneet olivat oikeutettuja parhaaseen mahdolliseen hoitoon. Heidän kuntouttamisekseen tarvittiin lääketieteellistä osaamista sekä koulutusta uusiin ammatteihin.
Näitä tarjoamaan rakennettiin Helsingin Ruskeasuolle huoltolaitos, jossa Orton toimii edelleen. Ruskeasuon ihmeeksikin kutsuttu rakennus avasi ovensa 1942.
Ortopedian nousu
Sodissa vammautuneiden akuutein sairaalahoidon tarve väheni merkittävästi 1950-luvulle tultaessa. Antibiootit auttoivat nujertamaan luu- ja niveltuberkuloosin, ja polio väheni rokotteen ansiosta. Teollistumisen ja liikenteen kasvun myötä hoitoon tuli entistä enemmän liikenne- ja työtapatapaturmissa loukkaantuneita, ja tuki- ja liikuntaelinsairaudet lisääntyivät väestön ikääntymisen myötä.
Invalidisäätiön sairaalan pitkät potilasjonot osoittivat, että ortopedisen kirurgian osaamista tarvittiin muuallakin Suomessa. Ortopedisiä osastoja alettiin perustaa 1960-luvulla keskussairaaloihin, ja Invalidisäätiön sairaalan asema alan tutkimus- ja opetussairaalana vahvistui.
Tekonivelkirurgian läpimurto
Ortopedinen hoito oli 1960-luvun alkuun asti ennen kaikkea virheasentojen ja toiminnallisten haittojen korjaamista mm. luudutuksin ja pehmytkudoskorjauksin. Tekonivelkirurgia mullisti nivelrikkopotilaiden hoidon, ja Invalidisäätiön sairaalasta tuli menetelmän edelläkävijä. Suomen ensimmäinen lonkan kokotekonivelleikkaus tehtiin sairaalassa vuonna 1967.
Ortopedian ja tekonivelkirurgian kehitys edellytti myös lääkinnälliseltä kuntoutukselta uusia työtapoja. Ortopedit ja fysioterapeutit kehittivät sairaalassa uusia jälkihoitomenetelmiä potilaille, joille oli sovellettu uudenlaisia leikkausmenetelmiä. Hoidossa korostettiin asiakkaan omaa aktiivisuutta, ja kuntoutuminen tuotiin lähelle potilaan arkea.
Tutkimustyö hoidon tukena
Tieteellisen tutkimuksen tärkeys ymmärrettiin jo 1950-luvulla, kun talon lääkärit kiinnostuivat tutkimustyöstä havaittuaan ortopedisen potilasryhmän tarjoamat mahdollisuudet. Tutkimustyö oli välttämätöntä myös siksi, että säätiön sairaala toimi alusta lähtien ortopedien kouluttajana.
Vuosien varrella sairaalassa on valmistunut mittava määrä väitöskirjoja ja tieteellisiä julkaisuja. 1980-luvulla säätiö sai oman, yhä tänä päivänä väitöskirjoja julkaisevan tieteellisen julkaisusarjansa.
Tieteellinen tutkimus on yksi Ortonin erityispiirteistä ja tukee sen hyviä hoitotuloksia yhä tänä päivänä.
Orton näkee päivänvalon
1990-luvun alun taantuman vuoksi kunnat säästivät veromarkkojaan, ja lähetteiden määrä sairaalaan väheni. Osin taloushaasteiden myötä sairaalan toiminta kehittyi 1990-luvulla valtionapulaitoksesta tehokkaaksi palveluyritykseksi. Uudeksi nimeksi tuli Orton.
Toimintakulttuuria muutti merkittävästi myös Ortonin yhtiöittäminen vuonna 2010, mikä merkitsi uutta askelta kohti liiketaloudellisin periaattein toimivaa yrityskulttuuria.
HUS-yhteistyö vahvistuu
2010-luvulla Orton ja HUS aloittivat entistä tiiviimmän yhteistyön mm. neurokirurgisten potilaiden hoitamisessa.
Yhteistyön tiivistyminen oli Ortonille merkittävä kehityssuunta. Kehitys kulminoitui vuonna 2017 yrityskauppaan, jossa HUS osti 90 % Ortonin osakekannasta.
Vaativaa erikoissairaanhoitoa tarjoava yksityissairaala syntyy
Vuonna 2020 Orton ja HYKSin, HUSin yksityisiä erikoissairaanhoidon palveluja tuottanut organisaatio yhdistyivät. Sulautumisen ansiosta Orton laajensi palvelutarjontansa mm. neurokirurgiaan ja urologiaan, ja siitä tuli yksi maan monipuolisimmista vaativaa erikoissairaanhoitoa tarjoavista yksityissairaaloista.
Toiminta laajeni Ruskeasuolta HUSin eri toimipisteisiin, joissa HUSin erikoislääkärit vastaanottivat potilaita virka-aikansa ulkopuolella. Yksityissairaalavaiheessa Ortonissa toimi mm. maan ainoa yksityinen Kipuklinikka sekä Selkäklinikka, jotka vahvistivat sairaalan monipuolista erityisosaamista.
Orton kehittyy HUSin tekonivelsairaalaksi
Orton valmistautuu parhaillaan merkittävään muutokseen, sillä huhtikuussa 2026 se aloittaa toimintansa HUSin tekonivelsairaalana. Muutoksen myötä Orton keskittyy tekonivelleikkauksiin ja hoitaa potilaita erikoissairaanhoidon lähetteellä.
Yksityissairaalatoiminnan päättyminen merkitsee yhden aikakauden loppua, mutta samalla kasvavan ja selkeästi profiloituneen toiminnan alkua. Muutoksen tavoitteena on parantaa hoitoon pääsyä ja tuoda Ortonin osaaminen yhä useamman potilaan ulottuville.
Tekonivelsairaala Ortonin toiminnan käynnistyminen 1.4.2026 jatkaa sairaalan lähes vuosisadan mittaista perinnettä ortopedisen hoidon edelläkävijänä. Muutoksen ytimessä säilyy ajatus, joka on kantanut Ortonia sen perustamisesta lähtien: halu auttaa potilasta kohti parempaa terveyttä ja elämänlaatua hyödyntäen korkeatasoista osaamista ja tutkimusta.
Lähteet
Aalto, Maija: ’Hus ostaa Ortonin ja vuokraa leikkaussaleja Ruskeasuolta’. Helsingin Sanomat. 27.10.2017. Verkkosivu: https://www.hs.fi/pkseutu/art-2000005426498.html. Viitattu 10. tammikuuta 2025.
Alaranta, H., Martikainen, O., Mehto, M., Mänttäri, E., Ritsilä, V. & Slätis, P.: Invalidisäätiön historia. Invalidisäätiö, 1990.
HUS: ’HUS ostaa enemmistöosuuden Orton Oy:stä ja vuokraa sairaalatiloja Invalidisäätiöltä’. Mediatiedote 20.11.2017. Verkkosivu: https://www.sttinfo.fi/tiedote/64827037/hus-ostaa-enemmistoosuuden-orton-oysta-ja-vuokraa-sairaalatiloja-invalidisaatiolta?publisherId=23980819. Viitattu 10.1.2025.
HUS: ’HYKSin yksityissairaala ja Orton yhdistyvät’. Mediatiedote 17.1.2020. Verkkosivu: https://www.sttinfo.fi/tiedote/69872863/hyksin-yksityissairaala-ja-orton-yhdistyvat?publisherId=23980819. Viitattu 10.1.2025.
Laakso, Mikko: Esteitä poistamassa, uutta luomassa. Invalidisäätiö, 2015.
Live-säätiö: Live-säätiön historia. Verkkosivu: https://www.livesaatio.fi/tietoa-meista/historia. Viitattu 10. tammikuuta 2025.
Sutinen, Teija: ’Helsinkiläissairaala Husin ja Mehiläisen yhteisomistukseen – päätös jakoi Husin hallituksen kahteen leiriin’. Helsingin Sanomat. 20.11.2017. Verkkosivu: https://www.hs.fi/talous/art-2000005457070.html. Viitattu 10.1.2025.
Kuvat: Ortonin kuva-arkisto.