Lastenneurologinen yksikkö on erikoistunut lasten ja nuorten vaikeahoitoisen epilepsian hoitoon, konsultointiin sekä epilepsian leikkaushoitoon yhteistyössä HYKS neurokirurgian ja neurologian klinikan kanssa.
Milloin jatkotutkimukset ovat tarpeellisia?
Lapsen hermoston kehittyessä aivosähkötoiminnan säätely muuttuu ja lapsilla on aikuisia suurempi riski saada yksittäinenkin epileptinen kohtaus. Kohtausoireet ovatkin yleisimpiä lapsuusiässä esiintyvistä neurologisista oireista. Lähes joka kymmenes lapsi saa ainakin yhden epileptisen kohtauksen ennen aikuisikää, useimmat jonkin ulkoisen syyn, esimerkiksi kuumeen laukaisemana, tällöin ei kuitenkaan ole vielä kyse epilepsiasta.
Noin 0.3-0,7 %:lla lapsista on taipumus saada toistuvasti epileptisiä kohtauksia ilman ulkoista syytä, eli he sairastavat epilepsiaa. Lapsuusiässä alkava epilepsia ei ole yksi sairaus, vaan monimuotoinen joukko erilaisia epilepsioita, joiden syyt, oireet, vaikeusaste ja ennuste vaihtelevat. Hoitamaton epilepsia voi olla etenevä sairaus, joka hidastaa lapsen motorista, älyllistä ja sosiaalista kehitystä. Epilepsian ensisijainen hoito on aina lääkehoito. Valtaosa epilepsiaa sairastavista onkin nykyisin käytettävissä olevan tehokkaan lääkehoidon ansiosta hyvässä hoitotasapainossa ilman merkittäviä lääkitykseen liittyviä haittavaikutuksia. Osalla lapsipotilaista kohtaukset kuitenkin jatkuvat asianmukaisesta lääkehoidosta huolimatta, joilloin arvioidaan voidaanko heitä auttaa leikkaushoidon avulla.
Epilepsian hoidon hyödyt ja haitat
Epilepsian hoidon tavoitteita lapsilla ovat kohtauksettomuus tai mahdollisimman hyvä kohtaustasapaino, hoidon haittavaikutusten minimoiminen, oppimiskyvyn ylläpitäminen, kognitiivisen ja neurologisen kehityksen turvaaminen sekä sairauden kanssa selviytyminen ja koko perheen täysipainoinen elämä.
Valtaosa lapsuusiässä epilepsiaan sairastuvista saadaan nykyisillä hoitomenetelmillä kohtauksettomiksi. Niillä lapsilla, joilla kohtauksia esiintyy hoidosta huolimatta, voi epilepsia vaikuttaa merkittävästi lapsen kasvuun ja kehitykseen. Siksi epilepsian varhainen toteaminen sekä hyvä lääketieteellinen hoito, epilepsian hyväksyminen yhtenä lapsen yksilöllisistä ominaisuuksista ja normaalin kehityksen tukeminen ovat tärkeitä epilepsian hyvän hoidon osia.
Epilepsialääkkeitä on lukuisia eri mekanismein vaikuttavia ja lääkitys valitaan aina yksilöllisesti. Vaikeimpia epilepsian muotoja hoidetaan neurokirurgisesti.
Tutkimusten kesto
Epilepsian hyvän hoidon perustana on mahdollisimman tarkka diagnoosi. Epilepsian diagnoosi perustuu ennen kaikkea kohtausoireiden kuvaukseen. Lapsen neurologinen tutkimus ja aivosähkökäyrä eli EEG tehdään kaikille lapsille, joilla epäillään epilepsiaa. Monille tehdään myös aivojen magneettikuvaus eli MRI. Tutkimukset tehdään yleensä polikliinisesti. Lapselle suunnitellaan yksilöllinen tutkimusohjelma.