globe.png
Kiitos ajanvarauksestasi! Saat vahvistuksen tekstiviestinä ja muistutusviestin 24 tuntia ennen varattua aikaa.
Voit tarkastella varauksiasi Ajanvaraus-sivulla.
Kiitos ajanvarauksestasi! Saat vahvistuksen tekstiviestinä ja muistutusviestin 24 tuntia ennen varattua aikaa.
Muutokset päivitetty!
Varaus poistettu!

Psykologia

Kivun kokeminen on mielensisäinen ilmiö ja siinä mielessä aina myös psyykkinen ilmiö. Kokemus kivusta ei välttämättä selity lääketieteellisillä objektiivisilla löydöksillä, vaan kivun syyt saattavat jäädä pimentoon. Orton psykologit ovat paneutuneita erityisesti krooniseen kipuun kytkeytyviin psyykkisiin tekijöihin.

Biopsykososiaalisen mallin mukaan kipukokemus ja oireilu määräytyvät fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten tekijöiden dynaamisesta vuorovaikutuksesta. Kipuun liittyy yleensä ahdistusta, masennusta tai suuttumusta. Joskus kipuun liittyvät vahvat psyykkiset reaktiot rajoittavat elämää enemmän kuin itse kipu. Kivun pitkittyessä psyykkiset vaikutukset laajentuvat ja vahvistuvat. Jopa puolet kroonista kipua potevista potilaista saattaa kokea olevansa jossain määrin ahdistuneita. Ilman selitystä jäävät kivusta johtuvat oireet, kokemus, ettei pysty hallitsemaan kipua sekä epätietoisuus oireiden jatkuvuudesta voidaan kokea hyvin ahdistavina.

Ahdistus on tavallinen psyyken hälytyssignaali vaikeassa tai yllättävässä tilanteessa. Ahdistuksen äärimuoto on paniikki, jolloin ihminen kokee menettävänsä kontrollin tilanteesta ja hetkellisesti jopa pelätä tuhoutuvansa. Katastrofitunnelma on ahdistuksen johdannainen, joka pienentää sekä fyysistä että henkistä liikkumatilaa. Kivun pelko ja kipua aiheuttavien liikkeiden välttäminen voi estää kohtaamasta kipua, mutta liikkuminen on välttämätöntä fyysisen kunnon ylläpitämiseksi. Ylimääräinen kivun pelko voi täten ylläpitää kipua.

Masennus on tavallista kroonisesta kivusta kärsivillä. Siihen kuuluu mm. mielialan laskua, väsymystä, haluttomuutta, unihäiriöitä, ilottomuutta sekä itsetunnon heikentymistä ja jopa itsetuhoista oloa. Pitkään kestänyt kipu voi aiheuttaa masennusta sopeutumispaineiden, toimintakyvyn madaltumisen ja arjen muutosten kautta. Jopa kahdella kolmesta tuki- ja liikuntaelin kipukuntoutujista voi olla jonkin asteista masennusta.

Mielikuvat vaikuttavat ratkaisevasti kipuun suhtautumiseen. Pelon ja erityisesti katastrofitulkintojen kautta kivusta tulee rajoittavampi. Kivun kohtaaminen on liian pelottavaa. Tuolloin saattaa kipu hallita yhä suurempaa osaa elämää ja olemassaolo pyörii kivun ympärillä. Kokemus kivun hallittavuudesta on kokonaistoimintakyvyn kannalta tärkeää. Kivun hallinta on aina yksilöllistä. Kivun hallintaan liittyy konkreettisten menetelmien, kuten venytysten ja rentoutumisen lisäksi mielen sisäisesti tapahtuvaa harjoittelua. Kipu muuttuu hallittavammaksi onnistumiskokemusten kautta. Hyvin kivun hallitseva henkilö kuormittuu kivusta vähemmän kuin se, joka kokee kivun käyttäytyvän täysin hänestä riippumatta.

Ajanvaraus

Klikkaa haluamaasi aikaa ja anna sitten tietosi.

Seuraavat vapaat ajat
Kalenteri
Seuraavat vapaat ajat
Jatka »
Tutustu palveluhinnastoon